Infrarakentaminen tarkoittaa yhteiskunnan perusrakenteiden rakentamista: teitä, katuja, ratoja, siltoja, vesihuolto- ja energiaverkkoja sekä niitä varten tehtäviä maanrakennustöitä. Digitaalisessa infrarakentamisessa mallit, työkoneet ja toteumatieto ovat samassa paikassa koko hankkeen ajan. Tälle sivulle on koottu Infrakitin suomenkieliset oppaat hankkeen jokaiseen vaiheeseen.
Infrarakentaminen on Suomessa kasvussa. Rakennusteollisuus RT:n lokakuun 2026 suhdannekatsauksen mukaan infrarakentamisen kasvu jatkuu vahvana, ja sitä vetävät erityisesti datakeskusten maa- ja pohjarakennustyöt sekä aurinko- ja tuulivoimarakentaminen. Samalla perusväylänpidon rahoitus vähenee ensi vuonna olennaisesti. Kun hankkeita on enemmän ja ylläpitoon vähemmän rahaa, hukalle ja uusintatyölle jää yhä vähemmän tilaa.

Sisällys
- Infrahankkeen vaiheet ja niiden tieto
- Suunnittelu ja tietomallit
- Koneohjaus ja maansiirrot
- Työmaan seuranta, valvonta ja dokumentointi
- Toteumatieto ja luovutus
- Päästöt ja ympäristö
- Ohjelmistot ja työkalut
- Usein kysytyt kysymykset
Infrahankkeen vaiheet ja niiden tieto
Infrahanke etenee lähtötiedoista suunnitteluun, rakentamiseen, luovutukseen ja ylläpitoon. Jokaisessa vaiheessa syntyy tietoa, jota seuraava vaihe tarvitsee. Suurin osa hukasta syntyy vaiheiden rajoilla, kun tieto siirtyy sähköpostilla, muistitikulla tai puhelimessa.
| Vaihe | Keskeinen tieto | Opas |
|---|---|---|
| Suunnittelu | Inframallit, linjaukset, pinnat, putkiverkot | Tietomallikoordinaattori infrahankkeessa |
| Rakentaminen: koneet | Koneohjausmallit, konetoteumat | Koneohjaus infrarakentamisessa |
| Rakentaminen: massat | Massat, kuormat, siirtomatkat | Massalaskenta ja maansiirrot |
| Rakentaminen: valvonta | Tarkastukset, poikkeamat, päiväkirja | Työmaavalvonta ja laadunvalvonta |
| Luovutus | Toteumamittaukset, toteumamalli, kuvat | Työmaan dokumentointi ja luovutusaineisto |
| Koko hanke | Päästöt, kuljetukset, koneiden polttoaine | Päästölaskenta ja CO2-raportointi |
Suunnittelu ja tietomallit
Suomessa inframallinnusta ohjaavat yleiset inframallivaatimukset (YIV), Inframodel-tiedonsiirtomuoto ja tilaajien omat vaatimukset. Tietomallikoordinaattori sopii hankkeen alussa tiedostomuodot, nimeämisen ja tarkastukset, ja huolehtii, että työmaa käyttää oikeaa versiota.
Lue lisää: Tietomallikoordinaattori infrahankkeessa: IFC, Inframodel ja YIV käytännössä
Koneohjaus ja maansiirrot
Koneohjaus vie suunnitelmamallin kaivinkoneen, puskutraktorin tai tiehöylän näytölle, jolloin kuljettaja näkee tavoitekorkeuden ilman paaluja. Maansiirroissa sama periaate koskee massoja: kun suunnitellut määrät verrataan kuormiin ja mitattuihin pintoihin, massatalous pysyy hallinnassa.
- Koneohjaus infrarakentamisessa
- Kaivinkoneen koneohjaus
- 3D-koneohjaus tienrakennuksessa
- 2D vai 3D koneohjaus?
- Massalaskenta ja maansiirrot: massojen seuranta kuorma- ja konedatasta

Työmaan seuranta, valvonta ja dokumentointi
Työmaalla tieto syntyy joka päivä: kuvia, mittauksia, tarkastuksia ja päiväkirjamerkintöjä. Tilaajan valvoja tarvitsee niistä kokonaiskuvan, urakoitsija näytön tehdystä työstä. Ortokuvat, 360-kuvat ja pistepilvet tuovat koko työmaan tilanteen samalle kartalle.
- Työmaavalvonta ja laadunvalvonta infrahankkeessa
- Työmaapäiväkirja sähköisesti
- Laadunvarmistus maarakennuksessa
- Ortokuvat, 360-kuvat ja pistepilvet
Toteumatieto ja luovutus
Luovutusaineisto kertoo tilaajalle, mitä rakennettiin, ja se on ylläpidon lähtötieto vuosikymmeniksi. Kaupungit vaativat toteumatiedot yhä useammin koordinaatistoon sidottuina malleina eikä pelkkinä PDF-tiedostoina. Kun mittaukset tarkastetaan heti ja kuvat tallennetaan sijainnin kanssa, luovutusaineisto syntyy rakentamisen aikana.
Lue lisää: Työmaan dokumentointi ja luovutusaineisto infrahankkeessa: mitä tilaaja vaatii

Päästöt ja ympäristö
Infrahankkeiden päästölaskenta on vielä vapaaehtoista, mutta tilaajat kysyvät päästötietoja yhä useammin. Materiaalien lisäksi urakoitsija voi vaikuttaa kuljetusmatkoihin ja työkoneiden polttoaineeseen, kun ne ovat näkyvissä kesken hankkeen.
Lue lisää: Päästölaskenta ja CO2-raportointi infrarakentamisessa ja Kestävyys Infrakitissä
Ohjelmistot ja työkalut
Infrarakentamisen ohjelmistot jakautuvat suunnitteluun, dokumentointiin, koneohjaukseen ja projektinhallintaan. Ratkaisevaa ei ole yksittäisen ohjelman ominaisuuslista vaan se, kulkeeko tieto ohjelmien ja projektivaiheiden välillä.
Infrakit on karttapohjainen rakentamisen alusta infrahankkeisiin. Se yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli. Sitä käyttävät urakoitsijat ja infran omistajat, kuten kaupungit.
- Rakennusalan ohjelmistot: vertailu ja valintakriteerit
- Opas: 10 askelta infrahankkeiden toteuttamiseen aikataulussa ja budjetissa
- Asiakastarinat suomalaisista infrahankkeista
Usein kysytyt kysymykset
Mitä infrarakentaminen tarkoittaa?
Infrarakentaminen on yhteiskunnan perusrakenteiden rakentamista: tiet, kadut, radat, sillat, vesihuolto- ja energiaverkot sekä niihin liittyvät maanrakennustyöt.
Mikä ero on infrarakentamisella ja talonrakentamisella?
Talonrakentaminen tuottaa rakennuksia, infrarakentaminen niitä palvelevat verkostot ja väylät. Infrahankkeet ovat usein pitkiä ja laajoja, ja niissä maarakennuksella, koneilla ja mittauksella on suurempi osuus kuin talonrakennuksessa.
Mitä digitaalinen infrarakentaminen tarkoittaa käytännössä?
Suunnitelmat tehdään malleina, koneet rakentavat mallin mukaan koneohjauksella, ja toteuma mitataan ja verrataan malliin. Kaikki osapuolet näkevät saman ajantasaisen tiedon.
Kuka infrarakentamista tilaa Suomessa?
Suurimpia tilaajia ovat Väylävirasto, kaupungit ja kunnat sekä energia- ja vesihuoltoyhtiöt. Yksityisistä hankkeista kasvussa ovat erityisesti datakeskukset sekä aurinko- ja tuulivoima.
Infrahanke yhdellä kartalla
Katso lyhyessä demossa, miten Infrakit yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli.
