Laadunvarmistus maarakennuksessa: näin vältät uusintatyöt
Uusintatyö ei näy tarjouslaskennassa, mutta se näkyy katteessa. Suuri osa siitä syntyy siitä, että tieto kulkee työmaalle tai takaisin liian hitaasti.
Pyydä demo
Miksi virhe maarakennuksessa tulee kalliiksi, mistä uusintatyöt syntyvät ja miten mallipohjainen laadunvarmistus siirtää tarkastukset työn aikaiseksi. Mukana kokemuksia Valtatie 4:ltä, Espoosta ja Tieluiskalta.
Laadunvarmistus maarakennuksessa ratkaisee, paljonko uusintatyötä hankkeessa syntyy. Kun tarkastukset tehdään vasta lopussa, virhe on usein jo seuraavan kerroksen alla. Kun toteumat tarkistetaan työn aikana, virhe korjataan, kun se on vielä halpa korjata.
Espoon kaupungin tarinassa kuvataan vanha tapa osuvasti: perinteisessä monivuotisessa hankkeessa laadunvarmistus oli usein kiireinen urakka aivan lopussa, ja kahden vuoden työt käytiin läpi viikossa ennen luovutusta.
Tämä artikkeli käy läpi, mistä uusintatyöt syntyvät ja miten mallipohjainen laadunvarmistus kääntää järjestyksen.
Miksi virhe maan alla on kallein
Talonrakennuksessa virheeseen pääsee usein käsiksi. Maarakennuksessa työ peitetään: kun rumpu, kaapelit tai rakennekerros on peitetty, tarkistaminen tai korjaaminen tarkoittaa uutta kaivua.
Lisäksi kerrokset rakentuvat toistensa päälle. Liian syvälle kaivettu pohja ei maksa vain täyttöä ja tiivistystä, vaan se voi heijastua jokaiseen yläpuoliseen kerrokseen.
Siksi uusintatöiden välttäminen ei ole ensisijaisesti huolellisuuskysymys. Kyse on siitä, että oikea tieto on koneessa ja tehty työ tarkistetaan ennen kuin seuraava kerros tulee päälle.
Mistä uusintatyöt syntyvät?
Kun syyt ryhmitellään alkuperän mukaan, vain ensimmäinen on varsinainen päätösvirhe. Muut liittyvät siihen, milloin tieto on oikeassa paikassa.
| Syy | Mitä tapahtuu | Missä se ratkaistaan |
|---|---|---|
| 1. Suunnitteluvirheet ja ristiriidat | Puutteelliset suunnitelmat tai tekniikkalajien väliset ristiriidat paljastuvat vasta työmaalla. | Suunnittelussa: yhteensovitus, mallintarkastus ja mallipohjainen suunnittelu. |
| 2. Myöhäiset suunnitelmamuutokset | Muutos ei ehdi koneisiin, ja työ tehdään vanhan mallin mukaan. | Mallien jakelussa: uusi versio kaikille koneille yhdestä paikasta. |
| 3. Väärä tai vanhentunut tieto | Suullinen ohje, merkitty PDF tai sähköpostiin jäänyt malli. | Yhteisessä projektissa, jossa jokainen näkee saman version. |
| 4. Toteutusvirheet | Varmuuden vuoksi kaivettu liian syvälle, väärä kerros tai poikkeama, jota ei huomata. | Koneohjauksessa ja toteumien seurannassa. |
| 5. Liian myöhäinen tarkastus | Poikkeama löytyy vasta, kun seuraava kerros on jo päällä. | Jatkuvassa laadunvarmistuksessa työn aikana. |
Neljällä viimeisellä on sama juurisyy: oikea tieto ei ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tieluiskalla tämä näkyi ennen Infrakitiä niin, että suunnitelmamuutokset eivät välittyneet kentälle reaaliajassa ja koneohjausmalleja päivitettiin usein viiveellä revisioiden jälkeen.
Koneohjaus sulkee osan aukosta kaivuhetkellä. Miten se tehdään usean merkin kalustolla, kerrotaan sivulla koneohjaus.
“Tilannetieto hankkeesta tuli pitkälti puhelimitse tai viesteillä, mikä teki kokonaiskuvan muodostamisesta haastavaa”
Esa Hytönen Tekninen päällikkö · Tieluiska Oy Lue tarina →Laatuvaatimukset ja toleranssit
Laadunvarmistus alkaa siitä, että tiedetään, mihin toteumaa verrataan.
Suomessa infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset on koottu InfraRYLiin, jota Rakennustieto julkaisee. Urakka-asiakirjoissa siihen viitataan usein rakenneosakohtaisten laatuvaatimusten lähteenä.
Kun toleranssit on sovittu, ne kannattaa viedä samaan järjestelmään, jossa toteumia tarkastellaan. Silloin jokainen toteumapiste voidaan arvioida heti: onko se toleranssin sisällä vai ei.
Tärkeää on myös, mihin kerrokseen piste on mitattu. Väärään kerrokseen koodattu piste ei todista mitään.
Jatkuva laadunvarmistus käytännössä
Mallipohjainen toteutus kääntää järjestyksen: laatutietoa syntyy koko ajan, ja se tarkistetaan sitä mukaa kuin sitä tulee.
1. Yksi malliversio kaikilla koneilla. Mallit lähetetään koneille koneohjaustehtävinä samasta projektista, ja tiedostojen revisiot näkyvät. Näin vanha malli ei jää koneeseen.
2. Toteumat työn aikana. Toteumapisteet tulevat mittauksista ja integraatioiden kautta koneilta samaan projektiin.
3. Vertailu toleransseihin. Toteumille asetetaan toleranssit ja niitä suodatetaan korkeuseron (dZ) mukaan, myös mobiilissa. Poikkeama näkyy, kun kerros on vielä auki.
4. Hyväksyntä ja raportti. Useita pisteitä voi hyväksyä kerralla ja hyväksynnän voi perua. Valituista pisteistä saa PDF-raportin.
5. Kuvat ja ortokuvat todisteeksi. Valokuvat tallentuvat sijainnin kanssa, ja drone-ortokuvia ja maastomalleja voi verrata suunnitelmaan.
- >Poikkileikkaukset: suunnitelma, toteumat ja maasto samassa näkymässä
- >Massat ja tilavuudet pintojen ja mallien välillä
- >Koneiden paikannustarkkuuden seuranta vertailupisteitä vasten
”Myös projektinhallinta on parantunut, koska toteutunutta tietoa voidaan seurata reaaliajassa suhteessa suunniteltuun.”
Jani Ahokas Rakennuttajapäällikkö ja infrayksikön päällikkö · Espoon kaupunki Lue tarina →Tarkista työ ennen kuin se peittyy
Toteumat, toleranssit, hyväksynnät, valokuvat ja ortokuvat samassa projektissa tilaajan ja urakoitsijan nähtävillä.
Kokemuksia hankkeista
Welado Oy:n aluepäällikkö Arto Hyvärinen käytti Infrakitiä koneohjauslaitteiston ja mittaajien tuottaman toteuma- ja tarketiedon kontrollointiin. Tarketietoja verrattiin suunniteltuihin pintoihin ja tasoihin rakenneosakohtaisten toleranssien mukaisesti.
Lue konsultin tarina →“Infrakit ehdottomasti tehostaa työskentelyä, erityisesti mahdollistamalla pääsyn reaaliaikaisen datan pariin omasta sijainnista riippumatta.”
Arto Hyvärinen Aluepäällikkö · Welado OyUrakoitsijat tuottavat laatutietoa jatkuvasti, kaupunki tarkastaa sen sitä mukaa, ja ongelmat tulevat esiin, kun niiden korjaaminen on vielä edullista. Jokaisessa hankkeessa on pääkäyttäjä sekä urakoitsijalta että kaupungilta.
Lue kaupunkien tarina →”Koneohjaus ja mallipohjainen rakentaminen ovat vähentäneet perinteistä mittausta. Mittauspäällikön rooli on kuitenkin kasvanut perinteisestä kohti kokonaisvaltaisempaa hankkeen laadunhallinnan roolia.”
Jani Ahokas Espoon kaupunkiMaksuerien hyväksynnässä käytetään tallennettuja näkymiä, joissa näkyvät valmistumisaste, liitetiedot, tarkkeet ja toteumamittaukset ortokuvan päällä. Hyväksyntä on läpinäkyvä ja helposti todennettava.
Lue Tieluiskan tarina →Aloita näistä
Yksi malliversio. Jaa mallit kaikille koneille samasta paikasta, jotta yksikään kone ei kaiva vanhan revision mukaan. Muutosherkässä työssä tämä yksin poistaa kalleimman toteutusvaiheen uusintatyön.
Toleranssit järjestelmään. Vie urakan laatuvaatimukset samaan paikkaan, jossa toteumia tarkastellaan.
Jatkuva tarkastus. Tarkista toteumat kerros kerrallaan työn aikana, älä lopussa.
Kalibrointi. Mittaa koneilla tunnettu piste säännöllisesti ja tallenna tulokset.
Kuvat ja sijainti. Liitä toteumiin valokuvat sijainteineen, jotta maan alle jäänyt työ on todennettavissa kaivamatta.
Uusintatyö ei koskaan mene nollaan. Mutta se osa, joka syntyy huonosta tiedosta ja myöhäisestä tarkastuksesta, on omissa käsissä. Pyydä demo →
Usein kysytyt kysymykset | Mitä laadunvarmistus maarakennuksessa tarkoittaa? Mistä uusintatyöt maarakennuksessa yleensä johtuvat? Mikä on InfraRYL? Voiko maan alle jääneen rakenteen laadun todentaa kaivamatta? Miten Infrakit tukee laadunvarmistusta? |
