Koneohjaus: kaikki koneohjausjärjestelmät samalle projektikartalle
Kun jokainen kone saa ajantasaisen mallin samasta paikasta ja toteumat palaavat samaan projektiin, mittaajan aika menee laatuun eikä tiedostojen siirtelyyn.
Pyydä demo
Mitä koneohjaus on, miksi usean merkin koneohjausjärjestelmät tuottavat mittaajalle käsityötä ja miten mallit saadaan kaikille koneille ja toteumat takaisin yhdestä paikasta. Mukana kokemuksia Destialta, AF Anleggiltä, Espoosta ja Tieluiskalta.
Koneohjaus tarkoittaa, että työkone tietää oman sijaintinsa ja vertaa terää tai kauhaa suunnitelmamalliin. Kuljettaja näkee hytin näytöltä, paljonko pitää vielä kaivaa tai täyttää. Suomessa 3D-koneohjaus on jo arkea: Espoossa kaupungin suunnittele ja toteuta -urakoissa urakoitsijan on käytettävä koneohjausta ja 3D-malleja.
Itse koneohjaus toimii yleensä hyvin. Vaikeampi osa on kaikki koneen ympärillä: kun suunnitelma muuttuu, uusi malli pitää saada jokaiseen koneeseen, ja toteumat pitää saada takaisin. Jos työmaalla on usean valmistajan järjestelmiä, mittaaja tekee saman työn monta kertaa.
Tällä sivulla käydään läpi, miten koneohjaus toimii, mistä usean merkin työmaan käsityö syntyy ja miten Infrakit kokoaa mallien jakelun ja toteumat yhdelle projektikartalle.
Mitä koneohjaus on?
Koneeseen asennetut GNSS-vastaanottimet ja kallistusanturit kertovat koneen tarkan aseman ja asennon. Kun koneelle on ladattu suunnitelmamalli, järjestelmä laskee kauhan tai terän korkeuden suhteessa tavoitepintaan ja näyttää eron kuljettajalle reaaliajassa.
Ennen koneohjausta työ tehtiin mittapaalujen varassa. Mittaaja merkitsi maastoon korot ja kaltevuudet, kuljettaja kaivoi niiden mukaan ja työnjohtaja tai mittaaja tarkisti tuloksen. Paaluja kaatui ja välit jäivät arvioinnin varaan.
Koneohjauksessa suunnitelma on hytissä koko työalueella. Tarkkuutta tuovat RTK-korjaukset tukiasemalta tai verkkopalvelusta. Tarkemmin kaivinkoneen järjestelmistä kerrotaan sivulla kaivinkoneen koneohjaus, ja tienrakennuksen erityispiirteistä sivulla 3D-koneohjaus tienrakennuksessa.
Paaluista jatkuvaan ohjaukseen
Koneohjauksen suurin hyöty ei ole pelkkä tarkkuus vaan varmuus siitä, että työ tehdään suunnitelman mukaan. Kuljettaja näkee leikkaus- ja täyttösyvyydet koko ajan, ei vain mittapisteiden kohdalla.
Käsin tehdyssä työssä korko tarkistetaan pisteittäin. Pisteiden väliin jää alueita, joissa ylikaivu tai vajaaksi jäänyt kerros huomataan vasta jälkikäteen.
Koneohjauksessa poikkeama näkyy heti, kun kauha on vielä maassa. Ylimääräisiä ajokertoja tarvitaan vähemmän, ja massoja siirretään kerran eikä kahdesti.
Kun mittaajan ei tarvitse käydä tarkistamassa jokaista kaivua, työmaalla on vähemmän ihmisiä jalan liikkuvien koneiden lähellä.
Espoon rakennuttajapäällikkö Jani Ahokas kuvaa muutosta näin: ”Koneohjaus ja mallipohjainen rakentaminen ovat vähentäneet perinteistä mittausta. Mittauspäällikön rooli on kuitenkin kasvanut perinteisestä kohti kokonaisvaltaisempaa hankkeen laadunhallinnan roolia.”
Juuri tässä kohtaa tiedonkulusta tulee pullonkaula: kun mittaajan työ on laatua ja tietoa, jokainen käsin tehty tiedostonsiirto on pois siitä. Katso, miten Infrakit Office kokoaa projektin tiedot →
Monta merkkiä, monta portaalia
Suurilla infratyömailla on harvoin vain yhden valmistajan koneohjausta. Pääurakoitsijan koneissa on yksi järjestelmä, aliurakoitsijan toinen ja vuokrakoneessa kolmas.
Sama malli viedään moneen kertaan. Jokaisella valmistajalla on oma pilvipalvelunsa. Kun suunnitelmaan tulee muutos, mittaaja lataa saman mallin jokaiseen palveluun erikseen ja tarkistaa, mitkä koneet päivityksen saivat.
Toteumat ovat hajallaan. Koneiden mittaamat toteumapisteet jäävät kunkin valmistajan palveluun. Ennen kuin laatua voi tarkastella kokonaisuutena, tiedot pitää hakea ja yhdistää.
AF Anleggin koneohjaus- ja automaatiopäällikkö Kristen Petillon kertoo tilanteesta ennen yhteistä alustaa: ”Jouduimme tuolloin käyttämään viittä erilaista työnkulkua, jotta saimme tiedot koneille, ja viittä työnkulkua lisää, jotta saimme toteumatiedot.”
Tieluiskalla ongelma näkyi viiveenä. Ennen Infrakitiä koneohjausmalleja päivitettiin usein viiveellä suunnitelmarevisioiden jälkeen, ja tiedonsiirto hoidettiin monesti USB-muistitikulla.
Vanhentunut malli koneessa tarkoittaa käytännössä uusintatyötä. Siitä, miten uusintatöitä vältetään laadunvarmistuksella, kerrotaan sivulla laadunvarmistus maarakennuksessa.
Mitä enemmän koneita, merkkejä ja suunnitelmamuutoksia, sitä enemmän tätä käsityötä kertyy. Pienellä työmaalla yhdellä merkillä valmistajan portaali riittää hyvin.
Mallit kaikille koneille yhdestä paikasta
Infrakit jakaa mallit Novatron-, Leica-, Topcon-, Unicontrol-, Makin3D-, DigPilot- ja MTS-järjestelmiin ja tuo toteumat takaisin samaan projektiin.
”Oli tärkeää, että tiedot voitiin lähettää automaattisesti ja luotettavasti koneille siten, että tiesimme aina tarkalleen, millä koneella oli mitkäkin malli- ja toteumatiedot.”
Kristen Petillon Koneohjaus- ja automaatiopäällikkö · AF Anlegg Lue tarina →
Miten mallit kulkevat koneille ja takaisin?
Infrakitissä mallit lähetetään koneille koneohjaustehtävinä. Tehtävään valitaan mallit ja koneet, ja integraatio vie aineiston valmistajan järjestelmään. Kun työmaalle tulee uusi kone, saman tehtävän voi käyttää sille uudelleen.
Mallitiedostot pysyvät projektin kansiorakenteessa. Kun saman tiedoston uusi versio ladataan, se tallentuu revisioksi eikä kaksoiskappaleeksi, joten oikea versio on helppo löytää.
Toteumat palaavat samaan projektiin. Integraatioiden kautta koneilta saadaan toteuma- ja käyttötietoa. Toteumapisteitä voi tarkastella kartalla ja poikkileikkauksissa suunnitelman rinnalla.
Toteumille voi asettaa toleranssit ja suodattaa ne korkeuseron (dZ) mukaan myös mobiilissa. Hyväksytyistä pisteistä saa PDF-raportin.
Koneet näkyvät kartalla. Kalustosivulla näkyvät projektin koneet, niiden online-tila ja kulkureitit.
- >Koneiden paikannustarkkuutta voi seurata tunnettuja vertailupisteitä vasten ja saada varoitus poikkeamasta
- >Koneiden käyttö- ja aktiivisuustilastot
- >Novatron Xsiten koneet siirtyvät automaattisesti projektista toiseen
”Infrakit säästää valtavasti aikaa. Meillä on ollut työmaalla jopa lähes 90 konetta. Jos käyttäisimme USB-tikkuja, tarvitsisimme paljon suuremman organisaation työmaalle hoitamaan sen”
Johan Mattsson Liiketoiminta-aluejohtaja · Trigo Lue tarina →Mitkä koneohjausjärjestelmät Infrakit yhdistää?
Infrakit ei korvaa koneohjausjärjestelmää. Se toimii yhteisenä jakelu- ja tietopisteenä niiden yläpuolella.
| Koneohjausjärjestelmä | Huomioita |
|---|---|
| Novatron Xsite | Integraatioon kuuluu myös ISO 15143-4 -telematiikka ja koneiden automaattinen siirto projektien välillä. |
| Leica ConX | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
| Topcon Sitelink3D v2 | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
| Unicontrol | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
| Makin3D | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
| DigPilot | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
| MTS | Koneohjausintegraatio Infrakitiin. |
Kuljettajat käyttävät edelleen oman järjestelmänsä hyttinäyttöä. Muutos tapahtuu toimistossa: mistä mallit lähtevät ja minne toteumat palaavat.
Suunnittelijoiden aineistot tuodaan samaan projektiin. Infrakit tukee mm. Civil 3D:tä, Quadria, Novapointia ja Geminiä sekä LandXML-, IFC-, DWG- ja DXF-tiedostoja.
Samalla kartalla ovat myös drone-ortokuvat, maastomallit, valokuvat ja massanseuranta. Koneohjaus on yksi osa projektin yhteistä tilannekuvaa, ei erillinen saareke.
Kokemuksia suomalaisilta ja pohjoismaisilta työmailta
Mittauspäällikkö Markku Palkaman mukaan Infrakit oli päätyökalu mallien saamiseen koneille. Hän kertoo avoimesti myös haasteista: eri merkkisten koneohjauslaitteiden yhteensovittamisessa tarvittiin alussa formaatin muunnoksia ja jopa kahta rinnakkaista projektia.
Lue Destian tarina →“Infrakitin avulla luodaan pohja tilaajan ja urakoitsijan väliselle luottamukselle mahdollistamalla muun muassa reaaliaikainen tiedonsiirto toimistosta maastoon ja päinvastoin kaikkien projektin osapuolten välillä.”
Markku Palkama Mittauspäällikkö · DestiaTyömaalla oli useiden toimittajien ja aliurakoitsijoiden koneita ja eri koneohjausjärjestelmiä. AF Anlegg yhdisti kaikki koneensa Infrakitiin ja jakoi niille tuotantomallit samasta paikasta.
Lue AF Anleggin tarina →”Parasta on, että voin nyt hallita kaikkia tiedonkulkuja samalla työkalulla.”
Kristen Petillon Koneohjaus- ja automaatiopäällikkö · AF AnleggEspoossa urakoitsijan on suunnittele ja toteuta -urakoissa toimittava mallipohjaisesti, käytettävä koneohjausta ja 3D-malleja sekä Infrakitiä. Jyväskylä on kirjoittanut mallipohjaiset vaatimukset suoraan urakoiden kilpailutukseen.
Lue kaupunkien tarina →”Se on lisännyt toiminnan tehokkuutta koneohjauksen paremman hallinnan kautta.”
Teemu Liimatainen Kehityspäällikkö · Jyväskylän kaupunkiKoneohjaus toimii. Tiedonkulku ratkaisee.
Kaivinkoneet kaivavat senttien tarkkuudella ja puskukoneet seuraavat 3D-mallia. Koneohjausteknologia ei ole ongelma.
Ongelma on kaikki sen ympärillä: sama malli usean valmistajan palveluun, toteumat usean pilven takaa ja jatkuva varmistelu siitä, mikä versio missäkin koneessa on.
Infrakit kokoaa suunnitelmat, mallit, koneet, toteumat, valokuvat ja drone-aineistot samalle kartalle. Koko projekti katsoo samaa tilannekuvaa.
Mallit lähtevät koneille koneohjaustehtävinä, ja toteumat palaavat samaan projektiin tarkistettaviksi toleransseja vasten.
Kun tämä toimii, mittaajan rooli siirtyy siihen, mitä Espoossa kuvataan hankkeen laadunhallinnaksi.
Usein kysytyt kysymykset | Mitä koneohjaus tarkoittaa? Mitä eroa on 2D- ja 3D-koneohjauksella? Mitkä koneohjausjärjestelmät Infrakit yhdistää? Tarvitsevatko kuljettajat uutta koulutusta? Saako koneista toteumatietoa takaisin Infrakitiin? Millaisille hankkeille yhteinen alusta sopii parhaiten? |
