Mene takaisin
-ltä Alexander Zibell

Päästölaskenta ja CO2-raportointi infrarakentamisessa: näin työmaan päästöt lasketaan

tammi 18, 2024
6 min luku

Päästölaskenta kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä infrahankkeen materiaalit, kuljetukset ja työmaan koneet aiheuttavat. CO2-raportointi tekee luvuista seurattavia: tilaaja, urakoitsija ja suunnittelija näkevät, missä päästöt syntyvät ja mihin niihin voi vielä vaikuttaa.

Infrahankkeiden päästölaskenta on Suomessa vielä vapaaehtoista, mutta laskennalle on jo yhteinen pohja. Väylävirasto julkaisi infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän vuonna 2023, ja Suomen ympäristökeskus Syke ylläpitää sille maksutonta päästötietokantaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten työmaan päästöt lasketaan, mistä tiedot tulevat ja mitkä virheet vievät luvuilta uskottavuuden.

CO2-raportointi Infrakit Insightsissa: työkoneiden kuukausittaiset CO2e-päästöt kaaviona
CO2-raportointi Infrakit Insightsissa: koneiden päästöt kuukausittain ja kumulatiivisesti (esimerkkinäkymä).

Sisällys

Mitä päästölaskenta tarkoittaa infrahankkeessa?

Päästölaskenta on hankkeen hiilijalanjäljen laskemista: jokaiselle materiaalille, kuljetukselle ja työvaiheelle lasketaan määrä, joka kerrotaan päästökertoimella. Tulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), jolloin myös muut kasvihuonekaasut ovat mukana samassa luvussa.

Suomessa infrahankkeiden laskenta perustuu Väyläviraston vuonna 2023 julkaisemaan vähähiilisyyden arviointimenetelmään. Menetelmä nojaa eurooppalaisiin standardeihin EN 15643, EN 15804 ja EN 17472, kuten Rambollin Energiateollisuudelle tekemä kaukolämpötyömaiden päästölaskennan raportti kuvaa. Standardien ansiosta eri hankkeiden luvut ovat vertailukelpoisia, kun laskennan rajaus on sama.

CO2-raportointi on laskennan jatke. Laskelma tehdään usein suunnitteluvaiheessa arvioiduilla määrillä. Raportointi seuraa rakentamisen aikana, mitä oikeasti tapahtui: paljonko polttoainetta kului, kuinka pitkiä kuljetukset olivat ja mitä materiaaleja käytettiin.

Mistä infrahankkeen päästöt syntyvät?

Elinkaarilaskennassa rakentamisvaiheen päästöt jaetaan moduuleihin. Infrahankkeen rakentamisessa tärkeimmät ovat materiaalien valmistus, kuljetukset työmaalle ja itse työmaatoiminnot.

ModuuliMitä se sisältääMistä tieto tuleeKuka siihen vaikuttaa
A1–A3 MateriaalitBetoni, teräs, asfaltti, kiviainekset, putket ja muut tuotteet valmiina tehtaaltaMääräluettelo, tuotteiden ympäristöselosteet tai tietokannan keskiarvotSuunnittelija ja tilaaja materiaalivalinnoilla, urakoitsija hankinnoilla
A4 KuljetuksetMateriaalien ja maamassojen kuljetus työmaalle ja työmaaltaKuormat, kuljetusmatkat ja kalustotyypitUrakoitsija ja kuljetusliikkeet, suunnittelija massataloudella
A5 TyömaatoiminnotTyökoneiden polttoaine ja energia, louhinta, työmaan sähkö ja lämmitysPolttoaineen kulutus, konetunnit, energialaskutUrakoitsija ja aliurakoitsijat
C1–C4 Elinkaaren loppuPurku, kuljetus ja käsittely käyttöiän lopussaArvio purkutavasta ja kierrätyksestäMukana erityisesti korjaushankkeissa

Materiaalit ovat usein suurin erä, mutta osuus vaihtelee hanketyypin mukaan. Energiateollisuuden raportin kaukolämpötyömaissa putkimateriaalien, kuljetusten ja asennuksen osuus oli 26–93 % työmaan kokonaispäästöistä putkikoon mukaan. Maarakentamisen osuus oli noin 15–120 kgCO2e putkimetriä kohden. Siksi yksi yleinen prosenttiluku ei sovellu kaikille hankkeille, vaan jokainen hanke kannattaa laskea omilla määrillään.

Mistä päästökertoimet saadaan?

Suomessa infrahankkeiden päästökertoimet löytyvät Syken infrarakentamisen päästötietokannasta. Syke kehittää ja ylläpitää sitä Väyläviraston toimeksiannosta, ja se on julkaistu CO2data-palvelussa vuodesta 2022. Tietokannassa on yli 1 000 tuotetta ja palvelua: betonit, teräkset, kiviainekset, asfaltit, polttoaineet, räjähteet, työkoneet, kuljetukset ja työmaatoiminnot.

Tietokannan arvot ovat suomalaisten tuotteiden keskiarvoja. Kun urakoitsija tietää käyttämänsä tuotteen, valmistajan ympäristöseloste (EPD) antaa tarkemman luvun. Hyvä käytäntö on kirjata laskelmaan, kumpaa lähdettä kunkin rivin kohdalla on käytetty.

Väylävirasto suosittaa julkaisussa 16/2023 tuoteryhmille päästöluokkia samaan tapaan kuin valmisbetonilla jo on, ja luokkia voitaisiin käyttää hankintakriteereinä. Julkaisu korostaa tilaajan keskeistä roolia. Viraston vuoden 2025 selvitys nostaa vähähiilisyyden arviointimenetelmän yhdeksi merkittävimmistä muutoksista vuoden 2019 jälkeen.

Kuorma-autojen kuljetukset ja reitit kartalla infrahankkeen massansiirroissa
Kuljetusmatkat ovat työmaan suurimpia yksittäisiä päästötekijöitä. Kun kuormat näkyvät kartalla, matkat voi laskea toteumasta eikä arviosta.

CO2-raportointi työmaalla: mitä dataa tarvitaan?

Työmaan päästöraportti on yhtä hyvä kuin sen lähtötiedot. Suurin osa tiedosta syntyy jo valmiiksi koneissa, kuormakirjanpidossa ja hankinnoissa. Ongelma on yleensä se, että tiedot ovat eri paikoissa ja kootaan käsin kuukauden lopussa.

TietoMistä se saadaanTyypillinen ongelma
Työkoneiden polttoaineTankkauskirjanpito, konevalmistajan telematiikkaKulutus kirjataan koko työmaalle, ei koneelle tai työvaiheelle
Konetunnit ja tyhjäkäyntiKoneohjausjärjestelmä tai telematiikkaTyhjäkäyntiä ei erotella, joten säästöpotentiaali jää näkymättä
Kuormat ja kuljetusmatkatKuormakirjanpito, kuljetussovellusMatka arvioidaan linnuntietä tai jätetään kokonaan pois
MateriaalimäärätMääräluettelo, toimitukset, toteumamittauksetSuunnitelman määrät raportoidaan toteumana
Materiaalien päästökertoimetSyken tietokanta, valmistajan EPDLähdettä ei kirjata, joten lukua ei voi tarkistaa

Raportoinnin aikataulu ratkaisee paljon. Jos päästöt lasketaan vasta hankkeen lopussa, tieto on hyödyllinen seuraavalle hankkeelle mutta ei tälle. Viikoittain tai kuukausittain päivittyvä seuranta antaa työnjohdolle mahdollisuuden puuttua esimerkiksi pitkiin kuljetuksiin tai tyhjäkäyntiin, kun hanke on vielä käynnissä.

Mihin päästöihin työmaalla voi vaikuttaa?

Energiateollisuuden raportin mukaan kuljetusmatka oli putkikoon jälkeen suurin yksittäinen tekijä: lyhyet kuljetusreitit pienensivät kokonaispäästöjä noin 2–12 % ja pitkät kasvattivat niitä noin 5–17 %. Kallion louhinta lisäsi päästöjä noin 11 %, lähinnä pienissä kaivannoissa. Yhdistämällä lyhyet kuljetukset, vähäpäästöiset työkoneet sekä kierrätysasfaltin ja betonimurskeen päästöjä voitiin laskea noin 5–30 %.

Käytännössä urakoitsijan omat keinot liittyvät kolmeen asiaan:

  • Massatalous: kaivetut maat käytetään hankkeen omissa täytöissä, ja siirtomatkat pidetään lyhyinä.
  • Koneiden käyttö: tyhjäkäynnin vähentäminen, oikean kokoinen kalusto ja vähäpäästöiset polttoaineet.
  • Uusintatyön välttäminen: jokainen uudelleen kaivettu ja täytetty kerros kuluttaa polttoainetta ilman, että hanke etenee.

Lue lisää: Massalaskenta ja maansiirrot: massojen seuranta kuorma- ja konedatasta

Kaivinkone maansiirtotyössä infratyömaalla, jossa työkoneiden päästöt syntyvät
Työkoneiden polttoaine on työmaatoimintojen (A5) suurin päästölähde. Se on myös se osa, johon urakoitsija voi vaikuttaa kesken hankkeen.

Tyypilliset virheet päästölaskennassa

  • Rajaus puuttuu. Laskelmasta ei näe, mitkä moduulit ovat mukana. Kahden hankkeen lukuja ei silloin voi verrata.
  • Suunnitelma raportoidaan toteumana. Määräluettelon luvut siirretään raporttiin, vaikka toteutuneet määrät ja kuljetukset poikkesivat niistä.
  • Kertoimen lähde puuttuu. Tietokannan keskiarvo ja valmistajan EPD voivat poiketa toisistaan paljon. Ilman lähdettä tarkastaja ei voi tarkistaa lukua.
  • Aliurakoitsijat jäävät pois. Kuljetukset ja koneet ovat usein aliurakoitsijoiden, joten niiden tiedot pitää sopia kerättäviksi jo sopimuksessa.
  • Laskenta tehdään liian myöhään. Hankkeen lopussa koottu raportti ei ohjaa enää yhtään päätöstä.

CO2-seuranta Infrakitissä

Infrakit on karttapohjainen rakentamisen alusta infrahankkeisiin. Se yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli. Päästöseurannassa tämä tarkoittaa, että työmaan päästöjä koskeva tieto löytyy samasta paikasta kuin mallit, koneet ja kuormat.

  • Infrakit Insights näyttää CO2-tilastot sekä koko organisaatiosta että yksittäisestä koneesta. Näin näet, missä hankkeissa ja millä koneilla päästöt syntyvät.
  • Infrakit Truckilla kirjatut kuormat, reitit ja ajot näkyvät kartalla. Kuljetusmatkat ja massansiirrot perustuvat silloin toteumaan eivätkä arvioon.

Infrakit ei korvaa hankkeen virallista hiilijalanjälkilaskelmaa. Materiaalien päästöt lasketaan edelleen määrien ja Syken tai valmistajan kertoimien avulla. Infrakit tuo laskelmaan työmaan toteumatiedon: koneiden ja kuljetusten osuuden, joka muuten kootaan käsin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä päästölaskenta tarkoittaa rakentamisessa?

Päästölaskenta on hankkeen hiilijalanjäljen laskemista. Materiaalien, kuljetusten ja työmaatoimintojen määrät kerrotaan päästökertoimilla, ja tulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e).

Onko infrahankkeen päästölaskenta pakollista?

Ei vielä. Syken mukaan infrahankkeiden päästölaskenta on toistaiseksi vapaaehtoista. Tilaaja voi kuitenkin vaatia laskentaa tai päästötietoja hankinnassa.

Mistä saan päästökertoimet infrahankkeeseen?

Syken infrarakentamisen päästötietokannasta CO2data-palvelusta. Se on maksuton ja sisältää yli 1 000 tuotetta ja palvelua. Tarkemman luvun tietylle tuotteelle saa valmistajan ympäristöselosteesta (EPD).

Mitä eroa on päästölaskennalla ja CO2-raportoinnilla?

Päästölaskenta arvioi hankkeen päästöt, usein jo suunnitteluvaiheessa. CO2-raportointi seuraa rakentamisen aikana toteutuneita päästöjä, kuten polttoaineen kulutusta ja kuljetuksia, ja raportoi ne tilaajalle tai omalle organisaatiolle.

Mitkä työmaan päästöt ovat helpoimpia vähentää?

Kuljetusmatkat ja työkoneiden tyhjäkäynti. Molempiin voi vaikuttaa kesken hankkeen massataloudella, kaluston valinnalla ja työn järjestelyllä.

Päästölaskelma kertoo, mitä hankkeen pitäisi aiheuttaa. CO2-raportointi kertoo, mitä se oikeasti aiheuttaa, ja ajoissa tehtynä myös sen, mihin vielä ehtii vaikuttaa.

Koneet, kuormat ja CO2-tilastot samassa näkymässä

Katso lyhyessä demossa, miten Infrakit yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli.

Pyydä demo

Thank you for your application! We will get back to you shortly.
Ilmakuva tie- ja eritasoliittymähankkeesta

Ilmainen opas

10 askelta infrahankkeiden toteuttamiseen aikataulussa ja budjetissa

Tampereen raitiotiestä Norjan E6-tiehen ja Itävallan A9-moottoritiehen: näin edelläkävijätiimit vähentävät uusintatyötä, parantavat yhteistyötä ja pitävät hankkeen hallinnassa tarjouksesta luovutukseen.

Lataa ilmainen opasEi kiitos
Flyfoto av et vei- og kryssprosjekt

Gratis veileder

10 steg for å levere infrastrukturprosjekter til rett tid og innenfor budsjettet

Fra trikken i Tampere til E6 i Norge og A9 i Østerrike: slik reduserer ledende team feil, forbedrer samarbeidet og beholder kontrollen fra anbud til overlevering.

Last ned veilederenNei takk
Aerial view of a road and interchange infrastructure project

Free guide

10 steps to deliver infrastructure projects on time and on budget

From the Tampere tram to Norway’s E6 and Austria’s A9: how leading teams reduce rework, improve collaboration and keep control from tender to handover.

Get the free guideNo thanks