Päästölaskenta kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä infrahankkeen materiaalit, kuljetukset ja työmaan koneet aiheuttavat. CO2-raportointi tekee luvuista seurattavia: tilaaja, urakoitsija ja suunnittelija näkevät, missä päästöt syntyvät ja mihin niihin voi vielä vaikuttaa.
Infrahankkeiden päästölaskenta on Suomessa vielä vapaaehtoista, mutta laskennalle on jo yhteinen pohja. Väylävirasto julkaisi infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän vuonna 2023, ja Suomen ympäristökeskus Syke ylläpitää sille maksutonta päästötietokantaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten työmaan päästöt lasketaan, mistä tiedot tulevat ja mitkä virheet vievät luvuilta uskottavuuden.

Sisällys
- Mitä päästölaskenta tarkoittaa infrahankkeessa?
- Mistä infrahankkeen päästöt syntyvät?
- Mistä päästökertoimet saadaan?
- CO2-raportointi työmaalla: mitä dataa tarvitaan?
- Mihin päästöihin työmaalla voi vaikuttaa?
- Tyypilliset virheet päästölaskennassa
- CO2-seuranta Infrakitissä
- Usein kysytyt kysymykset
Mitä päästölaskenta tarkoittaa infrahankkeessa?
Päästölaskenta on hankkeen hiilijalanjäljen laskemista: jokaiselle materiaalille, kuljetukselle ja työvaiheelle lasketaan määrä, joka kerrotaan päästökertoimella. Tulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), jolloin myös muut kasvihuonekaasut ovat mukana samassa luvussa.
Suomessa infrahankkeiden laskenta perustuu Väyläviraston vuonna 2023 julkaisemaan vähähiilisyyden arviointimenetelmään. Menetelmä nojaa eurooppalaisiin standardeihin EN 15643, EN 15804 ja EN 17472, kuten Rambollin Energiateollisuudelle tekemä kaukolämpötyömaiden päästölaskennan raportti kuvaa. Standardien ansiosta eri hankkeiden luvut ovat vertailukelpoisia, kun laskennan rajaus on sama.
CO2-raportointi on laskennan jatke. Laskelma tehdään usein suunnitteluvaiheessa arvioiduilla määrillä. Raportointi seuraa rakentamisen aikana, mitä oikeasti tapahtui: paljonko polttoainetta kului, kuinka pitkiä kuljetukset olivat ja mitä materiaaleja käytettiin.
Mistä infrahankkeen päästöt syntyvät?
Elinkaarilaskennassa rakentamisvaiheen päästöt jaetaan moduuleihin. Infrahankkeen rakentamisessa tärkeimmät ovat materiaalien valmistus, kuljetukset työmaalle ja itse työmaatoiminnot.
| Moduuli | Mitä se sisältää | Mistä tieto tulee | Kuka siihen vaikuttaa |
|---|---|---|---|
| A1–A3 Materiaalit | Betoni, teräs, asfaltti, kiviainekset, putket ja muut tuotteet valmiina tehtaalta | Määräluettelo, tuotteiden ympäristöselosteet tai tietokannan keskiarvot | Suunnittelija ja tilaaja materiaalivalinnoilla, urakoitsija hankinnoilla |
| A4 Kuljetukset | Materiaalien ja maamassojen kuljetus työmaalle ja työmaalta | Kuormat, kuljetusmatkat ja kalustotyypit | Urakoitsija ja kuljetusliikkeet, suunnittelija massataloudella |
| A5 Työmaatoiminnot | Työkoneiden polttoaine ja energia, louhinta, työmaan sähkö ja lämmitys | Polttoaineen kulutus, konetunnit, energialaskut | Urakoitsija ja aliurakoitsijat |
| C1–C4 Elinkaaren loppu | Purku, kuljetus ja käsittely käyttöiän lopussa | Arvio purkutavasta ja kierrätyksestä | Mukana erityisesti korjaushankkeissa |
Materiaalit ovat usein suurin erä, mutta osuus vaihtelee hanketyypin mukaan. Energiateollisuuden raportin kaukolämpötyömaissa putkimateriaalien, kuljetusten ja asennuksen osuus oli 26–93 % työmaan kokonaispäästöistä putkikoon mukaan. Maarakentamisen osuus oli noin 15–120 kgCO2e putkimetriä kohden. Siksi yksi yleinen prosenttiluku ei sovellu kaikille hankkeille, vaan jokainen hanke kannattaa laskea omilla määrillään.
Mistä päästökertoimet saadaan?
Suomessa infrahankkeiden päästökertoimet löytyvät Syken infrarakentamisen päästötietokannasta. Syke kehittää ja ylläpitää sitä Väyläviraston toimeksiannosta, ja se on julkaistu CO2data-palvelussa vuodesta 2022. Tietokannassa on yli 1 000 tuotetta ja palvelua: betonit, teräkset, kiviainekset, asfaltit, polttoaineet, räjähteet, työkoneet, kuljetukset ja työmaatoiminnot.
Tietokannan arvot ovat suomalaisten tuotteiden keskiarvoja. Kun urakoitsija tietää käyttämänsä tuotteen, valmistajan ympäristöseloste (EPD) antaa tarkemman luvun. Hyvä käytäntö on kirjata laskelmaan, kumpaa lähdettä kunkin rivin kohdalla on käytetty.
Väylävirasto suosittaa julkaisussa 16/2023 tuoteryhmille päästöluokkia samaan tapaan kuin valmisbetonilla jo on, ja luokkia voitaisiin käyttää hankintakriteereinä. Julkaisu korostaa tilaajan keskeistä roolia. Viraston vuoden 2025 selvitys nostaa vähähiilisyyden arviointimenetelmän yhdeksi merkittävimmistä muutoksista vuoden 2019 jälkeen.

CO2-raportointi työmaalla: mitä dataa tarvitaan?
Työmaan päästöraportti on yhtä hyvä kuin sen lähtötiedot. Suurin osa tiedosta syntyy jo valmiiksi koneissa, kuormakirjanpidossa ja hankinnoissa. Ongelma on yleensä se, että tiedot ovat eri paikoissa ja kootaan käsin kuukauden lopussa.
| Tieto | Mistä se saadaan | Tyypillinen ongelma |
|---|---|---|
| Työkoneiden polttoaine | Tankkauskirjanpito, konevalmistajan telematiikka | Kulutus kirjataan koko työmaalle, ei koneelle tai työvaiheelle |
| Konetunnit ja tyhjäkäynti | Koneohjausjärjestelmä tai telematiikka | Tyhjäkäyntiä ei erotella, joten säästöpotentiaali jää näkymättä |
| Kuormat ja kuljetusmatkat | Kuormakirjanpito, kuljetussovellus | Matka arvioidaan linnuntietä tai jätetään kokonaan pois |
| Materiaalimäärät | Määräluettelo, toimitukset, toteumamittaukset | Suunnitelman määrät raportoidaan toteumana |
| Materiaalien päästökertoimet | Syken tietokanta, valmistajan EPD | Lähdettä ei kirjata, joten lukua ei voi tarkistaa |
Raportoinnin aikataulu ratkaisee paljon. Jos päästöt lasketaan vasta hankkeen lopussa, tieto on hyödyllinen seuraavalle hankkeelle mutta ei tälle. Viikoittain tai kuukausittain päivittyvä seuranta antaa työnjohdolle mahdollisuuden puuttua esimerkiksi pitkiin kuljetuksiin tai tyhjäkäyntiin, kun hanke on vielä käynnissä.
Mihin päästöihin työmaalla voi vaikuttaa?
Energiateollisuuden raportin mukaan kuljetusmatka oli putkikoon jälkeen suurin yksittäinen tekijä: lyhyet kuljetusreitit pienensivät kokonaispäästöjä noin 2–12 % ja pitkät kasvattivat niitä noin 5–17 %. Kallion louhinta lisäsi päästöjä noin 11 %, lähinnä pienissä kaivannoissa. Yhdistämällä lyhyet kuljetukset, vähäpäästöiset työkoneet sekä kierrätysasfaltin ja betonimurskeen päästöjä voitiin laskea noin 5–30 %.
Käytännössä urakoitsijan omat keinot liittyvät kolmeen asiaan:
- Massatalous: kaivetut maat käytetään hankkeen omissa täytöissä, ja siirtomatkat pidetään lyhyinä.
- Koneiden käyttö: tyhjäkäynnin vähentäminen, oikean kokoinen kalusto ja vähäpäästöiset polttoaineet.
- Uusintatyön välttäminen: jokainen uudelleen kaivettu ja täytetty kerros kuluttaa polttoainetta ilman, että hanke etenee.
Lue lisää: Massalaskenta ja maansiirrot: massojen seuranta kuorma- ja konedatasta

Tyypilliset virheet päästölaskennassa
- Rajaus puuttuu. Laskelmasta ei näe, mitkä moduulit ovat mukana. Kahden hankkeen lukuja ei silloin voi verrata.
- Suunnitelma raportoidaan toteumana. Määräluettelon luvut siirretään raporttiin, vaikka toteutuneet määrät ja kuljetukset poikkesivat niistä.
- Kertoimen lähde puuttuu. Tietokannan keskiarvo ja valmistajan EPD voivat poiketa toisistaan paljon. Ilman lähdettä tarkastaja ei voi tarkistaa lukua.
- Aliurakoitsijat jäävät pois. Kuljetukset ja koneet ovat usein aliurakoitsijoiden, joten niiden tiedot pitää sopia kerättäviksi jo sopimuksessa.
- Laskenta tehdään liian myöhään. Hankkeen lopussa koottu raportti ei ohjaa enää yhtään päätöstä.
CO2-seuranta Infrakitissä
Infrakit on karttapohjainen rakentamisen alusta infrahankkeisiin. Se yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli. Päästöseurannassa tämä tarkoittaa, että työmaan päästöjä koskeva tieto löytyy samasta paikasta kuin mallit, koneet ja kuormat.
- Infrakit Insights näyttää CO2-tilastot sekä koko organisaatiosta että yksittäisestä koneesta. Näin näet, missä hankkeissa ja millä koneilla päästöt syntyvät.
- Infrakit Truckilla kirjatut kuormat, reitit ja ajot näkyvät kartalla. Kuljetusmatkat ja massansiirrot perustuvat silloin toteumaan eivätkä arvioon.
Infrakit ei korvaa hankkeen virallista hiilijalanjälkilaskelmaa. Materiaalien päästöt lasketaan edelleen määrien ja Syken tai valmistajan kertoimien avulla. Infrakit tuo laskelmaan työmaan toteumatiedon: koneiden ja kuljetusten osuuden, joka muuten kootaan käsin.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä päästölaskenta tarkoittaa rakentamisessa?
Päästölaskenta on hankkeen hiilijalanjäljen laskemista. Materiaalien, kuljetusten ja työmaatoimintojen määrät kerrotaan päästökertoimilla, ja tulos ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e).
Onko infrahankkeen päästölaskenta pakollista?
Ei vielä. Syken mukaan infrahankkeiden päästölaskenta on toistaiseksi vapaaehtoista. Tilaaja voi kuitenkin vaatia laskentaa tai päästötietoja hankinnassa.
Mistä saan päästökertoimet infrahankkeeseen?
Syken infrarakentamisen päästötietokannasta CO2data-palvelusta. Se on maksuton ja sisältää yli 1 000 tuotetta ja palvelua. Tarkemman luvun tietylle tuotteelle saa valmistajan ympäristöselosteesta (EPD).
Mitä eroa on päästölaskennalla ja CO2-raportoinnilla?
Päästölaskenta arvioi hankkeen päästöt, usein jo suunnitteluvaiheessa. CO2-raportointi seuraa rakentamisen aikana toteutuneita päästöjä, kuten polttoaineen kulutusta ja kuljetuksia, ja raportoi ne tilaajalle tai omalle organisaatiolle.
Mitkä työmaan päästöt ovat helpoimpia vähentää?
Kuljetusmatkat ja työkoneiden tyhjäkäynti. Molempiin voi vaikuttaa kesken hankkeen massataloudella, kaluston valinnalla ja työn järjestelyllä.
Päästölaskelma kertoo, mitä hankkeen pitäisi aiheuttaa. CO2-raportointi kertoo, mitä se oikeasti aiheuttaa, ja ajoissa tehtynä myös sen, mihin vielä ehtii vaikuttaa.
Koneet, kuormat ja CO2-tilastot samassa näkymässä
Katso lyhyessä demossa, miten Infrakit yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli.
