Tietomallikoordinaattori vastaa siitä, että infrahankkeen mallit ovat oikeassa muodossa, oikeassa koordinaatistossa ja oikeiden ihmisten käytössä. Työ ratkaistaan harvoin yhdellä ohjelmistolla. Se ratkaistaan sopimalla tiedostomuodot, nimeämisen, tarkastukset ja jakelun niin, että suunnittelija, työmaa ja tilaaja katsovat samaa versiota.
Suomessa pohja on selvä: buildingSMART Finland ylläpitää yleisiä inframallivaatimuksia (YIV) ja Inframodel-tiedonsiirtoformaattia, ja kaupungit sekä Väylävirasto täydentävät niitä omilla vaatimuksillaan. Tämä artikkeli käy läpi, mitä tietomallikoordinaattorin työkalut käytännössä ovat: tiedostomuodot, vaatimusdokumentit, tarkastukset ja jakelu suunnittelusta toteumamalliin.

Sisällys
- Mitä tietomallikoordinaattori tekee infrahankkeessa?
- YIV ja tilaajien omat inframallivaatimukset
- Tiedostomuodot: Inframodel, LandXML, IFC ja DWG
- Mallien tarkastus ja luovutus
- Mallit työmaalle ja koneisiin
- Toteumamalli ja toteumamittaukset
- Tietomallikoordinaattorin työ Infrakitissä
- Usein kysytyt kysymykset
Mitä tietomallikoordinaattori tekee infrahankkeessa?
Tietomallikoordinaattori ohjaa hankkeen mallinnusta ja varmistaa, että mallinnukselle ja dokumentoinnille asetetut tavoitteet täyttyvät. Näin tehtävä on kuvattu esimerkiksi pääkaupunkiseudun rakennussuunnittelun inframallivaatimuksissa (Helsinki, Espoo ja Vantaa, 31.1.2025), jotka viittaavat tarkemmissa tehtävissä YIV:n kohtaan 1.3.3.
Rooli ei ole vain suunnittelijan. Jyväskylän kaupungin infraprojektien tiedon- ja laadunhallintavaatimukset edellyttävät, että sekä suunnittelukonsultti että urakoitsija nimeävät infrakokemusta omaavan tietomallikoordinaattorin, ja tilaaja voi nimetä omansa. Käytännössä hankkeessa on siis usein kaksi tai kolme koordinaattoria, joiden pitää jakaa sama aineisto.
| Hankkeen vaihe | Koordinaattorin tehtävät | Tyypillinen tuotos |
|---|---|---|
| Lähtötiedot | Tarkistaa lähtöaineiston riittävyyden, sopii koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän | YIV:n mukainen lähtötietoaineisto |
| Suunnittelu | Sopii tiedostomuodot, nimeämisen ja kansiorakenteen; yhdistelee ja tarkastaa mallit | Suunnitelmamallit, yhdistelmämalli, tietomalliloki |
| Rakentaminen | Jakaa mallit työnjohdolle, mittaukselle ja koneohjaukseen; hallitsee revisiot | Työmaan käyttöön hyväksytyt mallit |
| Luovutus | Kokoaa toteumatiedot ja kirjaa poikkeamat | Toteumamalli, tietomalliselostus |
YIV ja tilaajien omat inframallivaatimukset
YIV (yleiset inframallivaatimukset) on kansallinen ohjeisto, joka määrittää, miten inframalleja tuotetaan ja luovutetaan. Moni tilaaja tarkentaa sitä omilla vaatimuksillaan, ja ne menevät yleensä YIV:n edelle. Koordinaattorin ensimmäinen tehtävä on selvittää, mikä vaatimusdokumentti hankkeessa on voimassa ja missä järjestyksessä.
Pääkaupunkiseudun vaatimuksissa järjestys on tämä: ensin kaupunkien oma ohje ja uusin InfraBIM-nimikkeistö, sitten uusin YIV. Luovutusaineiston laadunvarmistus tehdään YIV:n kohdan 3.5 mukaan. Jyväskylän vaatimukset nojaavat YIV:hen ja InfraRYLiin ja ovat osa tarjouspyyntöä, joten ne sitovat sekä konsulttia että urakoitsijaa.
Tilaajakohtaisissa vaatimuksissa toistuvat samat asiat:
- Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä: esimerkiksi Jyväskylässä ETRS-GK26 ja N2000.
- Nimeäminen: pääkaupunkiseudulla tiedostonimissä saa olla vain kirjaimia, numeroita, alaviivoja ja väliviivoja, ja suunnitelmamallit nimetään kadun tai alueen, InfraBIM-koodin ja rakenneosan mukaan.
- Kansiorakenne: luovutuskansiot numeroidaan, esimerkiksi 0000 (geometriat ja yhdistelmämallit) – 9000 (muut).
- Luovutuksen dokumentit: tietomalliloki, tietomalliselostus ja tarvittaessa tiedonhallintasuunnitelma.
Tiedostomuodot: Inframodel, LandXML, IFC ja DWG
Infrahankkeen avoimet tiedostomuodot eivät kilpaile keskenään, vaan niillä on eri tehtävät. Inframodel on buildingSMART Finlandin ylläpitämä, LandXML 1.2:een perustuva tiedonsiirtomuoto. IFC 4.3 on julkaistu kansainvälisenä standardina ISO 16739-1:2024, ja se toi IFC:hen linjauspohjaiset infrarakenteet.
| Muoto | Mihin sitä käytetään | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Inframodel (LandXML 1.2) | Pinnat, linjaukset ja putkiverkot suunnittelusta rakentamiseen | Pääkaupunkiseudulla vaaditaan uusin yleisesti tuettu versio |
| LandXML | Pintamallit ja linjaukset ohjelmistojen ja koneohjauksen välillä | Tarkista, mitä versiota vastaanottava ohjelma tukee |
| IFC 4.3 (buildingSMART) | Rakenneosat, sillat ja muut kappalemallit; ominaisuustiedot | Infra-tuki on uudempi; tarkista ohjelmistojen IFC-versio |
| DWG / DXF | Natiivit suunnitelmat ja 2D-piirustukset | Pääkaupunkiseudulla 9000-sarjan natiivitiedostot |
| Hyväksytyt piirustukset ja raportit | Ei korvaa mallia, mutta on usein sopimusasiakirja |
Hyvä nyrkkisääntö: sovi hankkeen alussa jokaiselle aineistolle yksi luovutusmuoto ja kirjaa se tietomallilokiin. Kun sama pinta liikkuu sekä LandXML- että DWG-muodossa, joku rakentaa pian väärästä versiosta.
Mallien tarkastus ja luovutus
Mallin tarkastus varmistaa kaksi asiaa: malli on sisällöltään oikein, ja se vastaa perinteisiä suunnitelma-asiakirjoja. Tilaajan hyväksymät poikkeamat kirjataan perusteluineen tietomalliselostukseen. Pääkaupunkiseudulla tilaaja voi lisäksi teettää tarkastuksen ulkopuolisella.
Jyväskylässä laadunvarmistus etenee vaiheittain: tekijän oma tarkastus, toisen pätevän henkilön ristiintarkastus ja lopuksi tilaajan vastaanottotarkastus. Lähtökohta on, että kaikki virheet ja puutteet korjataan. Tarkastuslista kannattaa rakentaa näiden vaiheiden ympärille:
- Onko malli oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä?
- Vastaavatko tiedostonimet ja kansiot sovittua rakennetta?
- Ovatko pinnat ehjiä, ja kulkevatko linjaukset ja putket oikeissa korkeuksissa?
- Vastaako malli hyväksyttyjä piirustuksia, ja onko poikkeamat kirjattu?
- Onko tietomalliloki ajan tasalla jokaisen toimituksen jälkeen?

Mallit työmaalle ja koneisiin
Hyväksytty malli on arvokas vasta, kun se on työmaalla. Koordinaattori huolehtii, että työnjohto, mittaus ja koneohjaus saavat saman revision ja että vanhat versiot poistuvat käytöstä. Revisioiden hallinta on infrahankkeessa yhtä tärkeää kuin itse malli, koska yksi vanhentunut pinta koneen näytöllä voi tarkoittaa väärin kaivettua kerrosta.
”Infrakitin kautta niin työnjohdon mittalaitteet, työkoneet kuin projektin henkilöstö saavat suunnitelma- ja malliaineiston käyttöönsä.”
Matti Hannuksela, tietomallikoordinaattori, Jyväskylän kaupunki (haastattelu)
Lue lisää koneohjauksen mallien hallinnasta: Koneohjaus infrarakentamisessa
Toteumamalli ja toteumamittaukset
Toteumamalli kertoo, mitä oikeasti rakennettiin. Jyväskylän vaatimuksissa periaate on selkeä: jos rakentaminen pysyy toleranssien sisällä, suunnitelmamallista tulee toteumamalli. Jos ei, mallia päivitetään mitatuilla pisteillä, ja vasta jos se ei ole käytännöllistä, tehdään uusi malli. Mittausvälit ja tarkkuudet määritetään vaatimuksissa, ja maksuerät voivat riippua toimitetusta laatuaineistosta.
Siksi toteumamittaukset kannattaa tarkastaa jatkuvasti eikä vasta luovutusvaiheessa. Kun mitattu piste verrataan malliin heti, poikkeama ehditään korjata ennen kuin seuraava kerros peittää sen.

Lue lisää: Laadunvarmistus maarakennuksessa ja Työmaavalvonta ja laadunvalvonta infrahankkeessa
Tietomallikoordinaattorin työ Infrakitissä
Infrakit on karttapohjainen rakentamisen alusta infrahankkeisiin. Se yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli. Tietomallikoordinaattorille se tarkoittaa yhtä paikkaa, jossa mallit, mittaukset ja koneet näkyvät yhdessä:
- Tiedostot ja versiot: hankkeen tiedostot ovat yhdessä paikassa, ja saman tiedoston uusi lataus tallentuu revisioksi eikä kaksoiskappaleeksi.
- Mallit kartalla: PDF-, DXF-, DWG-, LandXML-, IFC-, LAZ- ja TIFF-aineistot näkyvät samalla kartalla. IFC-objekteille näytetään kaltevuus ja korkeus, ja LandXML-mallit voi värittää ominaisuuksien mukaan.
- Poikkileikkaukset: suunnitelmat, toteumat ja maasto näkyvät linjauksen poikkileikkauksissa.
- Toteumat: toteumapisteet tuodaan järjestelmään, niiden tarkkuus näkyy, ja toleranssit tarkastetaan suunnitelmaa vasten. Pisteistä saa PDF-raportin.
- Koneohjaus: mallit lähetetään koneisiin tehtävinä, eri valmistajien järjestelmiin.
Infrakit ei korvaa suunnitteluohjelmistoa eikä tilaajan vaatimuksia. Se on paikka, jossa sovittu aineisto jaetaan ja tarkastetaan koko hankkeen ajan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tietomallikoordinaattori tekee?
Tietomallikoordinaattori ohjaa hankkeen mallinnusta: sopii tiedostomuodot, nimeämisen ja kansiorakenteen, tarkastaa ja yhdistelee mallit, jakaa hyväksytyt mallit työmaalle ja kokoaa luovutusaineiston, kuten tietomallilokin ja toteumamallin.
Mikä on YIV?
YIV eli yleiset inframallivaatimukset on buildingSMART Finlandin ylläpitämä kansallinen ohjeisto inframallien tuottamiseen ja luovuttamiseen. Tilaajat tarkentavat sitä usein omilla vaatimuksillaan.
Mikä ero on Inframodelilla ja LandXML:llä?
Inframodel on buildingSMART Finlandin ylläpitämä tiedonsiirtomuoto, joka perustuu LandXML 1.2:een. Se määrittää suomalaiset käytännöt esimerkiksi pinnoille, linjauksille ja putkiverkoille.
Käytetäänkö IFC:tä infrahankkeissa?
Kyllä, yhä enemmän. IFC 4.3 julkaistiin standardina ISO 16739-1:2024, ja se tukee linjauspohjaisia infrarakenteita. Tarkista silti, mitä IFC-versiota hankkeen ohjelmistot tukevat.
Kuka nimeää tietomallikoordinaattorin?
Se riippuu tilaajan vaatimuksista. Esimerkiksi Jyväskylässä sekä suunnittelukonsultti että urakoitsija nimeävät koordinaattorin, ja tilaaja voi nimetä omansa. Pääkaupunkiseudulla koordinaattori nimetään, jos tarjouspyyntö sitä edellyttää.
Tietomallikoordinaattorin paras työkalu on sopimus: mikä muoto, mikä versio, kuka tarkastaa ja missä malli jaetaan. Kun se on kirjattu ja kaikki katsovat samaa aineistoa, ohjelmistot hoitavat loput.
Mallit, mittaukset ja koneet samalla kartalla
Katso lyhyessä demossa, miten Infrakit yhdistää tiimit, koneet ja datan reaaliajassa, brändien, järjestelmien ja projektivaiheiden yli.
