Infrarakentamisen asiantuntija Tieluiska Oy on pienentänyt riskejä seuraamalla reaaliaikaisesti suunnitelmia, tarkkeita, toteumia ja ortokuvia Infrakitin avulla. Reagointi muutoksiin nopeutuu, koska tieto päivittyynopeasti myös kentälle.
Keskustelimme Tieluiskan kanssa siitä, miten digitaalinen tilannekuva tukee työnjohtoa, mittausta ja kentän arkea monivaiheisissa infrarakennushankkeissa erityisesti kaupunkiympäristössä.
Asiakas
Tieluiska Oy toteuttaa infrarakennushankkeita erityisesti katu-, kunnallistekniikka- ja ympäristörakentamisen parissa. Toiminta painottuu kaupunkiympäristöön, jossa korostuvat vaiheistus, työvaiheidenyhteensovitus sekä ajantasaisen tiedon hallinta.
Tyypillisiä kohteita ovat katu- ja ympäristöhankkeet, viher- ja liikuntapaikkarakentaminen, vesihuollon saneeraukset ja uudisrakentaminen, kunnallistekniikan kokonaisurakat sekä teknisesti vaativat projektittiiviissä infrastruktuuriympäristössä.
Haaste: hajautunut tieto ja hidas tilannekuva
Ennen digitaalisten työkalujen käyttöönottoa suurimmat haasteet liittyivät tiedon ajantasaisuuteen, saatavuuteen ja työmaan kokonaiskuvan muodostamiseen. Suunnitelmamuutokset eivät välittyneet kentällereaaliajassa, vaan koneohjausmalleja päivitettiin usein viiveellä suunnitelmarevisioiden jälkeen. Tiedonsiirto hoidettiin monesti USB-muistitikulla, mikä hidasti työtä ja lisäsi riskiä vanhentuneen aineiston käytöstä.
Työmaan tilannekuva rakentui useista erillisistä lähteistä, kuten Excel-taulukoista, työmaapäiväkirjoista, puheluista, WhatsApp-viesteistä, sähköposteista ja suullisesta tiedosta. Etenemisen ja määrien seuranta olihajanaista, minkä vuoksi kokonaiskuvan muodostaminen oli hidasta ja osittain epävarmaa.
“Tilannetieto hankkeesta tuli pitkälti puhelimitse tai viesteillä, mikä teki kokonaiskuvan muodostamisesta haastavaa”, kertoo Tieluiskan tekninen päällikkö Esa Hytönen.
Miksi Infrakit otettiin käyttöön
Infrakit tuli Tieluiskalle tutuksi alan kautta sekä käytännön kokeilujen myötä. Ratkaisevaa käyttöönotossa oli se, että useita työmaan arjen keskeisiä toimintoja saatiin koottua yhteen järjestelmään. Ajantasaisetsuunnitelmat ja mallit, kentällä käytettävä tieto, toteuman seuranta sekä dokumentointi valokuvineen olivat aiemmin hajallaan eri järjestelmissä, mutta nyt ne löytyvät yhdestä kokonaisuudesta.
Kyse ei ollut vain uuden ohjelmiston käyttöönotosta, vaan ennen kaikkea siitä, että tieto saatiin lähemmäs päivittäistä tekemistä. Kun ajantasainen tieto on helposti saatavilla, reagointi muutoksiin nopeutuu ja työnohjaaminen helpottuu.
Erityisen hyödylliseksi nousi ortokuvien ja ilmakuvien yhdistäminen suunnitelma-aineistoon. Se paransi työnsuunnittelua, helpotti tilannekuvan ylläpitoa ja toi tarkkuutta työmaan etenemisen seurantaan.
Käyttöönotto arjessa
Eri rooleissa käyttöönotto näkyy eri tavoin. Mittaustyössä järjestelmästä tulee nopeasti keskeinen työkalu, joka yhdistää suunnittelun, toteutuksen ja seurannan. Kaikki koneiden mittaustieto on saatavilla yhdestäpaikasta.
Työnjohdolle suurin muutos on se, että työmaan tilannekuva löytyy yhdestä järjestelmästä. Tiedon hakeminen nopeutuu ja valmiusasteen seuranta selkeytyy.
Kentällä korostuu käytön helppous. Käyttöönotto etenee usein vaiheittain, esimerkiksi valokuvien kautta, ja laajenee siitä muihin toimintoihin. Peruskäyttö tuntuu luontevalta jo muutamassa viikossa, ja sujuvaarjen käyttö vakiintuu yleensä 1–2 kuukaudessa.
Päivittäinen käyttö: kolme keskeistä työnkulkua
Tieluiskalla korostuu kolme keskeistä käyttötapaa. Ajantasaiset suunnitelmat ja mallit tuovat kaiken olennaisen tiedon samaan näkymään, mikä vähentää epävarmuutta ja pienentää virheiden riskiä työmaalla.
Tallennetut näkymät tukevat työmaan johtamista ja mahdollistavat tiedon räätälöinnin eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Näin jokainen voi seurata tilannetta oman työnsä näkökulmasta.
Kolmas kokonaisuus on kentältä tehtävä dokumentointi. Valokuvat, toteumapisteet ja merkinnät tukevat sekä sisäistä seurantaa että tilaajalle tehtävää raportointia. Paikkatiedon ja aikaleimojen ansiosta tiedonlöytäminen myöhemmin on nopeaa ja luotettavaa.
Käytännössä nämä kokonaisuudet limittyvät arjessa. Esimerkiksi maksuerien hyväksynnässä voidaan hyödyntää tallennettuja näkymiä, joissa esitetään maksuerän valmistumisaste, liitetiedot, tarkkeet ja toteumamittaukset ortokuvan päällä. Tämä tekee hyväksyntäprosessista läpinäkyvän ja helposti todennettavan.
Myös määräseuranta on noussut keskeiseksi käyttökohteeksi. Esimerkiksi massastabiloinnin etenemistä voidaan tarkastella suoraan kartalla, jolloin työvaiheiden valmius hahmottuu selkeästi alueittain. “Valmiusasteen hahmottaminen on huomattavasti helpompaa, kun se nähdään visuaalisena esityksenä kartalla.”
Mitä muuttui käytännössä
Järjestelmä on tuonut tuotannon seurantaan ennen kaikkea visuaalisuutta ja selkeyttä. Määräseuranta perustuu edelleen suunniteltujen ja toteutuneiden määrien vertailuun, mutta etenemistä voidaan nyttarkastella suoraan kartta- ja mallipohjaisesti.
Osa työmaahallinnasta, kuten taloudellinen seuranta, tehdään edelleen muissa järjestelmissä. Infrakit toimii ensisijaisesti tuotannon tukityökaluna, joka tuo ajantasaisen tilannekuvan lähemmäs arjen tekemistä.
Mittaaja työmaan tiedollisena keskuksena
Työmaan mittaaja toimii edelleen keskeisessä roolissa tiedon hallinnassa. Hänen vastuullaan on varmistaa oikeiden aineistojen käyttö, huolehtia toteumatiedon kertymisestä ja tukea työnjohtoa päätöksenteossa. Mittaaja toimii usein myös linkkinä suunnittelun, tuotannon ja tilaajan välillä.
Järjestelmä tukee tätä roolia kokoamalla koneohjausmallit, käyttöoikeudet ja toteumatiedot yhteen paikkaan.
Rinnakkaiset järjestelmät – selkeä työnjako
Monissa hankkeissa käytetään sekä tilaajan järjestelmiä että Infrakitia. Työnjako on yleensä selkeä: tilaajajärjestelmässä hoidetaan viralliset hyväksynnät ja sopimusdokumentaatio, kun taas tuotannonohjaus ja ajantasainen tilannekuva hallitaan erillisessä järjestelmässä.
Rinnakkainen käyttö voi tuoda hieman päällekkäistä työtä, mutta selkeä työnjako pitää kokonaisuuden hallittavana.
Tulokset
Vaikutukset näkyvät erityisesti työn sujuvuudessa ja reagointinopeudessa. Tiedon etsimiseen kuluu vähemmän aikaa, tilannekuva muodostuu nopeammin ja ristiriitojen havaitseminen on helpottunut. Myösetenemisen seuranta on entistä visuaalisempaa, ja ortokuvien hyödyntäminen on tehostunut.
Esa Hytönen tiivistää: “Infrakit tuo tiedon lähemmäs tuotantoa ja tukee päivittäistä tekemistä erityisesti monivaiheisissa projekteissa.”
Lopuksi
Vaikka digitaaliset työkalut kehittyvät nopeasti, yksi asia ei muutu: rakentaminen tapahtuu edelleen maastossa. Digitaaliset ratkaisut tuovat tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta niiden arvo syntyy vasta silloin, kunne tukevat käytännön tekemistä ja arjen työtä kentällä.
