Destian Marja-Terttu Sikiö: kestävän kehityksen ympäristöteemat ovat aiempaa enemmän mukana infrahankkeiden suunnittelussa

Infra-ala on maailmanlaajuisesti yksi saastuttavimmista tuotannonaloista. Suurin osa infran päästöistä muodostuu käyttöönoton jälkeen, mutta myös rakennusvaihe vaikuttaa ympäristöön eri tavoin.

Kestävän kehityksen ympäristöteemat ja tavoitteet ovat kasvavissa määrin keskusteluissa mukana alasta riippumatta ja rima on asetettu korkealle. Infrarakentamisessa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi on tarkasteltava uusia teknologia- ja materiaalimahdollisuuksia, sekä muutettava toimintatapoja tietyissä määrin. Digitalisaatiosta odotetaan apua myös rakentamisen ympäristövaikutusten lieventämiseen. Suomessa onkin tähän hyvät lähtökohdat, koska infran digitalisoinnin eteen on tehty paljon viimeisen 10 vuoden aikana.

Kestävän infrarakentamisen saavuttamiseksi täytyy ajatella asiaa kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi Destia on pitkään ottanut huomioon muun muassa sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat työturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin. Kestävyyteen liittyvät teemat ovat kuitenkin laajenemassa koko alalla ja ympäristövaikutuksista sekä päästöistä puhutaan enemmän ja enemmän.

Haastattelimme Marja-Terttu Sikiötä Destiasta siitä, kuinka hän näkee keskustelun aiheen ympärillä ja mitä muutoksen edistämiseksi voitaisiin tehdä.

Miten näet nykytilanteen rakennusalalla?

Siinä mielessä tosi positiivisena, että kestävän kehityksen ympäristöteemat, kuten esimerkiksi ilmastotyö ovat aikaisempaa enemmän hankkeissa ja esimerkiksi kuntien kehitysprojekteissakin mukana. Esimerkiksi sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat teemat, kuten työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi, ovat olleet hyvin tärkeitä teemoja Destiassa jo pitkään.

Onko mielestäsi jotain mikä estää tai vaikeuttaa nopeamman kehityksen?

Luulen, että tiedon puuttuminen ja rohkeiden käytännön kokeilujen puuttuminen on merkittävin estävä tekijä. Toki kun on kyse isoista hankkeista ja pitkäikäisistä rakenteista, on ymmärrettävää, että jonkin verran varovaisuutta on. Tarvittaisiin lisää hyviä käytännön esimerkkejä onnistumisista sekä myös haasteista ja kehittämisalueista, jotta alaa saataisiin vietyä eteenpäin. Tarvitsemme enemmän yrityksiä, kuntia ja ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan lisää askeleita muutosta kohti ja olemaan edelläkävijöitä.

Miten uskot tilanteen kehittyvän tulevaisuudessa?

Uskon, että hankkeissa huomioon otettavat kestävän kehityksen vaatimukset ja näkökulmat tulevat laajenemaan nykyisestä. Uudet toimintatavat otetaan ensiksi käyttöön isoissa edelläkävijähankkeissa, kuten allianssihankkeissa. Ne tarjoavat hyvän tilaisuuden tehdä asioita uudella tavalla erinomaisessa ja läheisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Toimivimmat käytännöt laajenevat muihin hankkeisiin edelläkävijöiden viestiessä onnistumisistaan.

Mitkä ovat mielestäsi avaintekijöitä muutoksen aikaansaamisessa ja päästöjen hallinnassa?

Avainasemassa on osaamisen, kyvykkyyksien ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto pilottien kautta toteutukseen. Myös digitalisaatiolla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi tietopohjan lisääntymiseen. Suurin osa liikenneinfran päästöistä tulee käytön ajalta – jos liikenteen päästöt otetaan huomioon. Tämä koskee myös esimerkiksi raitiotiehankkeita. Käytön aikaisiin päästöihin tulee vaikuttamaan ajoneuvoteknologian kehittyminen ja sähkön tuotantotapojen kehittyminen.

Jos käyttövaihe jätetään pois tarkasteluista, suurin osa päästöistä tulee muutamista päästöintensiivisistä materiaaleista, kuten teräs ja betoni tai asfaltti. Kierrätysraaka-aineiden käytöllä voidaan vaikuttaa kaikkien näiden päästöihin. Myös työkoneiden ja kuljetusvälineiden käyttövoiman valinnalla työmaalla on merkitystä päästöihin. Työmaaympäristöihin tarvittaisiin vielä nykyistä laajempaa koko tuotantoketjun tiedonkeruun integraatiota ja sen datan hyödyntämistä päästövähennysten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Marja-Terttu Sikiö on työskennellyt 14 vuotta suunnittelu- ja asiantuntijapalveluissa Destialla. Hän on tällä hetkellä projekti- ja ryhmäpäällikkönä ympäristöarvioinnin osastolla.

Destia

Destia on Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö ja osa kansainvälistä Colas-konsernia. Se suunnittee, rakentaa ja kunnossapitää yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja. Destia kehittää kaupunkeja, telematiikka- ja valaistusratkaisuja ja tarjoaa monipuolisia palveluja liikenteen ja infraomaisuuden hallintaan.