Infrakit + Ditio = Superstrong together
Infrakit on jo yli vuosikymmenen ajan ollut keskeinen alusta mallipohjaiseen projektinhallintaan infra-alalla. Yhdelle digitaaliselle alustalle kootaan kartat, mallit, koneohjausaineistot, mittaustiedot ja projektidata, jotta kaikki projektin osapuolet voivat työskennellä saman ajantasaisen tiedon pohjalta. Kun tämä mallipohjainen tarkkuus yhdistetään Dition operatiiviseen dokumentointiin, Infrakitin asiakkaat saavat digitaalista mallia hyödyntäessään entistä enemmän lisäarvoa.
Infrakitille yhteistyössä Dition kanssa on kyse projektin tietopohjan täydentämisestä. Siinä missä Infrakit tarjoaa asiakkaille kokonaiskuvan siitä, missä rakennetaan, miltä mallit näyttävät ja miten kone- ja mittausdata suhteutuvat suunnitelmaan, Ditio tuo mukaan työmaalta kerättyä operatiivista tietoa. Näin asiakkaat saavat entistä selkeämmän käsityksen siitä, mitä tuotannossa todella tapahtuu. Järjestelmien välinen integraatio herättää digitaalisen mallin eloon.
Infrakitin Chief Product Officer Visa Hokkanen kuvailee Infrakitiä alustaksi, joka auttaa urakoitsijoita ja infrastruktuurin omistajia toteuttamaan hankkeita tarkemmin, tehokkaammin sekä paremmalla aikataulu- ja kustannushallinnalla. Infrakitin tavoite on selkeä: auttaa varmistamaan, että projektit valmistuvat ajallaan ja budjetin mukaisesti.
Kun Ditio integroidaan osaksi Infrakitin ekosysteemiä, digitaalisesta mallista tulee enemmän kuin pelkkä suunnitelma siitä, mitä rakennetaan. Siitä muodostuu elävä näkymä siihen, miten työ etenee käytännössä työmaalla. Tuotannon reaaliaikainen data sekä työvuoroihin, tunteihin, kuviin, tarkastuksiin ja poikkeamiin liittyvä dokumentaatio voidaan yhdistää visuaaliseen projektiaineistoon. Infrakitin asiakkaille tämä tarkoittaa entistä vahvempaa yhteyttä suunnitellun mallin ja toteutuneen työn välillä. Kun työmaalta kerätty tieto yhdistetään yhteen karttapohjaiseen ja visuaalisesti selkeään ratkaisuun, projektia on helpompi ohjata samalla, kun työ on käynnissä.
Suunnitelman ja toteutuksen välinen kuilu
Suurissa liikenne- ja infrahankkeissa syntyy valtavia määriä dataa. Koneohjausdata voi näyttää tarkasti, missä kone on työskennellyt, mitä alueita on käsitelty ja miten työ vastaa suunnitelmaa. Pelkkä koneohjausdata ei kuitenkaan kerro koko tarinaa.
Se kertoo vain vähän siitä, kuka työn suoritti, millaisia maaperäolosuhteita työmaalla havaittiin, mitä tarkastuksia tehtiin, mitä poikkeamia ilmeni tai mitä päätöksiä työn aikana tehtiin. Ilman tätä operatiivista kontekstia projektia voidaan helposti johtaa niin sanotun ”pitäisi olla” -mallin perusteella todellisen ”on” -tilanteen sijaan. Suurissa projekteissa ongelmana ei ole datan puute, vaan kontekstin puute. Koneohjausdata kertoo, missä kone on ollut. Ditio täydentää kuvaa kertomalla, mitä siellä todellisuudessa tapahtui.
Kun kaikki projektin osapuolet työskentelevät saman ajantasaisen tietopohjan pohjalta, yhteistyö työmaan, projektijohdon ja aliurakoitsijoiden välillä paranee. Tämä vähentää väärinkäsitysten riskiä ja varmistaa, että päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon.
Juuri tässä Dition integraatio tuo lisäarvoa Infrakitin asiakkaille. Infrakit tarjoaa projektille tarkan kartta- ja mallipohjaisen ohjausympäristön, kun taas Ditio tuo mukaan työmaalta kerätyn operatiivisen tiedon. Yhdessä ratkaisut muodostavat tuotannosta kattavamman ja todennettavan kokonaiskuvan.
Visa Hokkanen korostaa, että todellinen arvo syntyy teknologioiden tiiviimmästä yhdistämisestä. Kun 3D-malli, koneohjausdata, tuotantodata ja operatiivinen dokumentaatio päivittyvät reaaliajassa, projektilla on käytössään entistä tarkempi ja ennakoitavampi päätöksenteon perusta. Asiakkaille tämä tarkoittaa parempaa näkyvyyttä projektin etenemiseen ja tuotantoprosessiin, samalla kun projektijohto saa aiempaa paremman käsityksen poikkeamista ja kehityskohteista.
Toisiaan täydentävät järjestelmät
Infrakit toimii projektin maantieteellisenä tiedonhallinnan keskuksena. Yhdelle yhteiselle visuaaliselle alustalle kootaan mallit, malliversiot, kartta-aineistot, koneohjausdata ja mittaustiedot. Näin kaikilla projektin osapuolilla on käytössään sama ajantasainen projektiaineisto riippumatta siitä, työskentelevätkö he toimistolla, koneessa vai työmaalla.
Kun Ditio integroidaan tähän ekosysteemiin, Infrakitin asiakkaat saavat käyttöönsä enemmän päivittäiseen tuotantoon liittyvää operatiivista dokumentaatiota. Ditio tallentaa muun muassa työtunnit, resurssit, kuvat, tarkastuslistat, poikkeamat, tuotantodatan ja muun työmaalta kerättävän tiedon. Kun nämä tiedot yhdistetään Infrakitin malli- ja kartta-aineistoon, on helpompi ymmärtää paitsi missä työ tapahtuu, myös miten, milloin ja miksi. Yhdessä Infrakit ja Ditio tarjoavat projektitiimille yhteisen ja ajantasaisen päätöksenteon perustan, joka parantaa koordinointia suunnittelun ja toteutuksen välillä sekä vähentää uudelleentyön riskiä.
Visa Hokkanen korostaa, että Infrakit ja Ditio eivät ole kilpailevia järjestelmiä, vaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Siinä missä Infrakit tarjoaa mallipohjaisen projektinhallinnan, kartta-aineistot, koneohjausdatan ja visuaalisen kokonaiskuvan, Ditio on vahva erityisesti massakuljetusten, työajanseurannan ja miehistöhallinnan alueilla. Yhdessä ratkaisut tuottavat entistä kattavamman kokonaisuuden toisiaan täydentävää dataa, mikä luo edellytykset tarkemmalle ja ennakoitavammalle projektin toteutukselle.
Kuten Hokkanen tiivistää:
”We are superstrong together.”
Arvo syntyy järjestelmien yhdistämisestä. Infrakit tarjoaa tarkan, kartta- ja mallipohjaisen ohjausympäristön, kun taas Ditio tuo mukaan työmaalta kerätyn operatiivisen tiedon. Yhdessä ne tarjoavat projektipäälliköille jotain, mitä heillä on harvoin ollut käytettävissään: yhden paikan, jossa suunnitelma ja todellisuus kohtaavat.
Työmaan johdolle tämä tarkoittaa sitä, että keskeinen projektitieto on saatavilla helposti hyödynnettävässä muodossa päivittäistä johtamista varten. Projektin etenemistä ja määriä voidaan tarkastella suoraan kartalla. Mallia voidaan verrata drone-kuvauksesta tai mittauksista saatuihin toteumatietoihin. Projektin kehitystä voidaan seurata reaaliajassa, ja tuotantodata voidaan yhdistää entistä tiiviimmin massakuljetuksiin ja projektin materiaalivirtoihin Ditio Flow’n avulla.
Infrakitin asiakkaille tämä integraatio tarkoittaa parempaa tilannekuvaa. Projektin eteneminen ja tuotanto voidaan visualisoida kartalla samalla, kun kaikki siihen liittyvä dokumentaatio on helposti saatavilla oikeassa yhteydessä. Tämä vähentää manuaalisen tiedon kokoamisen tarvetta, helpottaa raportointia ja tarjoaa entistä tarkemman perustan päätöksenteolle.
Parempia päätöksiä projektin aikana
Infrahankkeissa monet tärkeimmistä päätöksistä tehdään työn edetessä. Pienet poikkeamat voivat johtaa merkittäviin viivästyksiin, jos niitä ei havaita riittävän ajoissa. Kun käytettävissä on sekä Infrakitin että Dition data, projektijohto saa paremman perustan tunnistaa poikkeamien syyt, priorisoida toimenpiteet ja ohjata tuotantoa oikea-aikaisesti. Kun poikkeamat havaitaan varhaisemmassa vaiheessa, projektitiimi voi ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ennen kuin pienet haasteet kasvavat kalliiksi virheiksi ja uudelleentyöksi.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että havaitaan projektin etenemisen poikkeavan suunnitelmasta. Olennaista on ymmärtää, miksi näin tapahtuu. Johtuuko se maaperäolosuhteista, resurssien käytöstä, koneiden saatavuudesta, odotusajoista, malliin tehdyistä muutoksista vai muista operatiivisista tekijöistä? Kun työmaalta kerätty dokumentaatio yhdistetään tiiviimmin malliin, projektia on helpompi johtaa, eri osapuolten välinen koordinointi paranee ja uudelleentyön riski pienenee.
Visa Hokkanen korostaa, että yhdessä järjestelmät parantavat projektien suorituskykyä ja tehokkuutta. Rakennuttajille, urakoitsijoille ja työmaan johdolle tämä tarkoittaa parempia analyyseja, parempia päätöksiä ja ennakoitavampaa projektin etenemistä. Kun projektista on käytettävissä reaaliaikainen kokonaiskuva sekä mallista että toteutuneesta rakentamisesta, sitä voidaan ohjata huomattavasti tarkemmin työn edetessä työmaalla.
Jäljitettävyys helpottaa dokumentointia ja loppuselvitystä
Laadukas dokumentointi on keskeinen osa nykyaikaisia infrahankkeita. Kuvien, tarkastusten, poikkeamien, työtuntien ja tuotantodatan tulee olla helposti jäljitettävissä, selitettävissä ja dokumentoitavissa tehokkaasti. Kun Dition tiedot voidaan yhdistää Infrakitin vastaaviin alueisiin, kohteisiin tai työvaiheisiin, syntyy aiempaa tarkempi dokumentaatiokokonaisuus. Hokkanen kertoo:
”Dition avulla asiakkaamme voivat kerätä laadunvarmistukseen liittyvää dataa helposti ja varmistaa ensiluokkaisen dokumentoinnin projekteissaan.”
Myös Ditio AS:n Chief Commercial Officer Steffen Nerdal näkee yhteistyössä selvää lisäarvoa molempien yritysten asiakkaille:
”Visualisoimalla Dition dataa Infrakitin alustalla voimme yhdessä tarjota infra-alalle ainutlaatuisen arvolupauksen. Olemme jo nyt nähneet suurta kiinnostusta Infrakitin ja Dition väliseen integraatioon Skandinavian markkinoilla.”
Asiakkaille tämä tuo lisäarvoa koko projektin ajan, mutta erityisesti raportoinnissa, laadunvarmistuksessa ja loppuselvityksessä. Keskustelut voidaan yhä useammin perustaa paikkatietoon sidottuihin faktoihin manuaalisen tiedonhaun, epävarmuuden ja toisistaan poikkeavien tietojen sijaan. Urakoitsijoille, rakennuttajille ja muille projektin osapuolille tämä tarkoittaa parempaa läpinäkyvyyttä ja parempaa hallintaa.
Kun tiedot päivittyvät jatkuvasti, projektin kyky dokumentoida tuotantoa, projektin etenemistä, resurssien käyttöä ja materiaalivirtoja paranee entisestään. Tämä luo vahvemman perustan projektin taloudelliselle seurannalle ja vähentää väärinkäsitysten riskiä projektin myöhemmissä vaiheissa.
Kestävä perusta tulevaisuuden projektinhallinnalle
Infrakitin ja Dition yhteistyö on tärkeä askel kohti entistä datalähtöisempää, tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää infra-alaa. Integraatio tarjoaa asiakkaille entistä vahvemman perustan monimutkaisten projektien hallintaan paremman laadun, pienemmän riskin ja paremman kannattavuuden saavuttamiseksi. Kun reaaliaikainen tieto liikkuu saumattomasti työmaan ja projektijohdon välillä, työn koordinointi helpottuu, poikkeamiin voidaan reagoida aikaisemmin ja uudelleentyön tarve vähenee. Tuloksena ovat tehokkaammat projektit, parempi hallinta ja ennakoitavampi projektin toteutus.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taloudesta ja projektin etenemisestä. Hokkanen korostaa myös paremman tietopohjan ja optimoidun tuotannon ympäristöhyötyjä. Kun massakuljetuksia ja maa-ainesten siirtoja voidaan suunnitella ja seurata tarkemmin, voidaan vähentää tarpeetonta ajoa, tyhjäkäyntiä ja resurssien tehotonta käyttöä. Tämä alentaa kustannuksia, vähentää CO₂-päästöjä ja tukee entistä kestävämpää projektin toteutusta.
Hokkanen tiivistää asian seuraavasti:
”Kestävä kehitys infra-alalla tarkoittaa pitkälti uudelleentyön ja tarpeettomien kuljetusten välttämistä. Kun massojen siirtoa ja tuotantoa voidaan hallita paremmin reaaliajassa, paranee kannattavuuden lisäksi myös ympäristösuorituskyky päästöjen vähentyessä.”