Mene takaisin
Veidekke Entreprenad AB

Infrakit digitaalisena tiedon keskuksena Veidekke Ruotsin Lundbyleden-hankkeessa – reaaliaikainen tieto rakentamisen tukena

kesä 19, 2026
7 min luku
Infrakit digitaalisena tiedon keskuksena Veidekke Ruotsin Lundbyleden-hankkeessa – reaaliaikainen tieto rakentamisen tukena

Göteborgin Lundbyledenillä Veidekke Ruotsi hyödyntää reaaliaikaista tietoa parantaakseen koordinointia, vähentääkseen uudelleentyötä ja varmistaakseen, että koko projektitiimillä on käytössään sama ajantasainen tilannekuva. 

Yhdessä Ruotsin vaativimmista ratahankkeista Infrakitista on tullut keskeinen alusta piirustuksille, malleille, koneohjausaineistoille ja mittausdatalle. 

”Jos Infrakit poistettaisiin tästä projektista, tarvitsisimme yhden tai kaksi ylimääräistä mittausteknikkoa. Se on erittäin tärkeä tiedon keskus koko projektissamme”, kertoo Veidekke Entreprenad AB:n mittausteknikko Henrik Waldolf.
 

Monimutkainen infraprojekti, jossa yhdistyvät tie- ja rautatierakentaminen

Lundbyleden on tie- ja rautatiehanke, jossa Veidekke rakentaa kokonaan uuden aseman sekä kaksoisraiteen nykyisen yksiraiteisen osuuden tilalle. Projektiin kuuluu useita siltoja, mukaan lukien kaksi rautatiesiltaa ja yksi suurempi tiesilta, sekä laajoja paikallistiejärjestelyjä väylän ympäristössä. 

Geotekniset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi työn toteutukseen. Pehmeät maamassat edellyttävät laajoja pohjanvahvistuksia kalkki-sementtipilareiden (KC-pilareiden) avulla, ja työtä tehdään alueella, jossa sekä paalutus että raskaat koneet vaikuttavat ympäristöön. Bohusbananin pitkän liikennekatkon aikana rakennetaan muun muassa väliaikainen rata, jotta tuotanto voi jatkua samalla, kun uusi kaksoisraide valmistuu. 

Mittausorganisaatio – useita osaamisalueita samassa projektissa

Henrik johtaa projektin mittausorganisaatiota ja koordinoi useita eri osa-alueita, vaikka hänen oma erityisvastuunsa liittyy maanrakennustöihin. Tiimiin kuuluu yhteensä noin kymmenen henkilöä, jotka työskentelevät muun muassa maanrakennuksen, betonirakentamisen, ympäristövaikutusten seurannan ja määrälaskennan parissa. 

Raidegeometriaa seurataan jatkuvasti takymetreillä, KRAB Light -järjestelmällä sekä monitorointiasemilla. Samalla ympäröiviä rakennuksia ja rakenteita valvotaan tarkasti. Henrik itse viettää suuren osan ajastaan työmaalla tuotannon tukena. 

Ennen Infrakitiä: useita konejärjestelmiä ja manuaalisia prosesseja

Ennen Infrakitin käyttöönottoa mittausorganisaation työ oli huomattavasti manuaalisempaa. Lundbyledenin kaltaisessa projektissa käytetään useita erilaisia koneohjausjärjestelmiä, ja jokainen malli täytyi jakaa erikseen kuhunkin koneeseen. 

Kun uusi revisio valmistui, sama tiedosto piti päivittää samanaikaisesti useisiin järjestelmiin. Tämä aiheutti lisätyötä ja epävarmuutta siitä, mikä versio oli todella uusin. 

Myös sen varmistaminen, että kaikki työskentelivät saman aineiston pohjalta, oli haastavaa. Työnjohtajilla, suunnittelijoilla ja mittaajilla saattoi olla käytössään eri tulosteita samalla, kun työmaa muuttui nopeasti tuotannon edetessä. Lisäksi pelkkien PDF-suunnitelmien tarkastelu ei aina anna riittävän selkeää kokonaiskuvaa. 

”On paljon tehokkaampaa tarkastella suunnitelmia todellisessa ympäristössä kuin valkoiselta paperilta.” 

”Se, mitä näemme Infrakitissä, on se, mitä rakennamme”

Infrakit on tuonut projektille yhteisen digitaalisen ympäristön piirustuksille, malleille, ilmakuville ja mittausdatalle. Henrikille tärkeintä on luottamus siihen, että kaikki työskentelevät saman tiedon pohjalta. 

Aerial map of Brunnsbo and Backaplan in Gothenburg with color-coded transport routes, roadworks and rail connections around the station area.

Hän kertoo tilanteesta, jossa ponttiseinä piti merkitä maastoon ja mallissa oli merkintä ”esikatselu”. Aiemmin tällainen tilanne olisi voinut aiheuttaa epävarmuutta siitä, käytettiinkö oikeaa versiota. Nyt vastuuhenkilöt voivat avata saman tiedoston Infrakitissä ja varmistaa välittömästi, mikä versio on käytössä. 

Tiedostot ladataan myös suoraan suunnitteluryhmän toimesta. Mittausosaston ei enää tarvitse hallinnoida kaikkea aineistoa manuaalisesti, ja samalla versiohistoria on näkyvissä ja jäljitettävissä kaikille käyttäjille. 

Koneohjauksessa Henrik hyödyntää Infrakitissä koneille kohdistettuja työtehtäviä. Sen sijaan, että koneenkuljettajien pitäisi etsiä oikeaa aineistoa satojen tiedostojen joukosta, kukin kone näkee vain kyseiseen työvaiheeseen liittyvän materiaalin selkeässä kansiorakenteessa. 

Viikoittaiset drone-lennot parantavat kokonaiskuvaa

Työmaa kuvataan dronella viikoittain, ja uudet ortokuvat ladataan Infrakitiin. Näin koko projektitiimillä on käytössään ajantasainen tilannekuva. 

Henrik kertoo tilanteesta, jossa ortokuva auttoi havaitsemaan, että suunniteltu jalankulku- ja pyörätie olisi voinut vaikuttaa läheiseen kiinteistöön ja pensasaitaan – asia, joka ei ollut yhtä selkeä piirustuksista. 

”Tällaiset asiat ovat paljon helpompia havaita. Olemme antaneet koko projektitiimille saman tehokkaan visualisointityökalun, joka aiemmin oli ainoastaan mittausosaston käytössä.” 

Historiallisia ortokuvia käytetään myös vanhojen rakenteiden ja asennusten tunnistamiseen, kun niitä tulee esiin kaivutöiden aikana. 

Reaaliaikaista tietoa suoraan koneilta

Projektin koneet lähettävät jatkuvasti dataa Infrakitiin. Tähän mennessä koneilta on kerätty yli 5 000 mittauspistettä, mukaan lukien kaivupohjat, vahvistusrakenteet ja tarkemittaukset. Tiedot päivittyvät Infrakitiin vain muutaman minuutin viiveellä. 

Kun työmaalla syntyy kysymyksiä, työnjohto voi saada uudet mittauspisteet suoraan kartalle sen sijaan, että joutuisi odottamaan manuaalisia tarkastuksia. Näin useammat kysymykset voidaan ratkaista välittömästi työmaalla ilman, että mittausorganisaatiosta muodostuu pullonkaula. 

Projektin suunnittelukokouksissa aikataulua ja Infrakitiä käytetään rinnakkain. Työnjohtajat ja työmaapäälliköt näkevät nopeasti, missä koneet ja resurssit sijaitsevat, ja voivat suunnitella työn sen mukaisesti. 

Vähemmän pullonkauloja ja parempaa koordinointia

Ajansäästöä on vaikea mitata tarkasti, mutta vaikutukset näkyvät selvästi päivittäisessä työssä. 

Ongelmia ja poikkeamia havaitaan aiemmin, kun piirustuksia tarkastellaan yhdessä päivitettyjen ortokuvien kanssa. Työnjohtajat ja työmaapäälliköt voivat itse tarkastaa poikkileikkauksia ja alueita ilman, että mittausorganisaatiota tarvitsee aina ottaa mukaan. 

Infrakit toimii yhdessä muiden projektissa käytettävien järjestelmien kanssa, mutta päivittäisessä koordinoinnissa, poikkileikkausten tarkastelussa ja 2D-suunnittelussa se on usein ensisijainen työkalu. 

Henrik kertoo pitävänsä Infrakitin lähes aina auki toisella näytöllä samalla, kun työskentelee toisella. 

Henrikin suositus

Henrik suosittelee Infrakitiä vahvasti suuriin infraprojekteihin. Hankkeissa, joissa geometria, geotekniikka, logistiikka ja useat eri osa-alueet on sovitettava yhteen, on ratkaisevan tärkeää, että kaikki työskentelevät saman ajantasaisen tiedon pohjalta. 

”Se, mitä näemme Infrakitissä, on se, mitä rakennamme. Se tuo varmuutta siitä, että kaikki näkevät täsmälleen saman asian.” 

Jos projekti joutuisi palaamaan aiempiin toimintatapoihin, se tarkoittaisi huomattavasti enemmän manuaalista hallinnointia ja useita rinnakkaisia prosesseja. 

”Jos Infrakit poistettaisiin tästä projektista, tarvitsisimme yhden tai kaksi ylimääräistä mittausteknikkoa.” 

Thank you for you application! We will get back to you shortly.